Verkostoefekti. Ihmiset käyttävät mieluiten sitä valuuttaa, jota hyväksyy suurin mahdollinen määrä tahoja. Bitcoin oli ensimmäinen ja se on nykyäänkin kaikkein hajautetuin ja turvallisin.
Lähtee ehkä muttei varmasti pääty siihen. Kreikka-tuki oli epäsuoraa pankkitukea ja siihen on Suomenkin valtio osallistunut.
Tästä olen harvinaisen samaa mieltä. Verohallinnon 29.5. asti voimassa ollut ohje oli tässä mielessä mitä järkevin. Nyt on joko vain hodlattava tai kohdattava kirjanpitohelvetti.
Tulevaisuutta ovat ns. cross-chain atomic swappeja hyödyntävät hajautetut sovellukset, jotka käyttävät sujuvasti useita lohkoketjuja ja kryptovaluuttoja/rahakkeita tavalla, josta loppukäyttäjä ei välttämättä ole tarkasti edes tietoinen. Jos sovelluksiin ei ole rakennettu hyvin tarkkoja kirjanpitotoimintoja fiat-määräisten arvojen laskemisineen, käyttäjät voivat joutua täysin kohtuuttomiin tilanteisiin verotuksellisesti. Tästä syystä huomattava määrä verotettavia tuloja tullaan jättämään kokonaan ilmoittamatta - käyttäjien ollessa osin autuaan tietämättämiä, että mitään verotettavia tuloja on edes syntynyt tai siitä syystä, että niitä ei osata edes alkaa laskea tai että se olisi täysin kohtuuttoman vaivalloista. Olen edelleen sitä mieltä, että siitä, että verottaja ilmeisesti matki Ruotsia ja Yhdysvaltoja laatiessaan uuden ohjeen, ei seuraa mitään hyvää.
Rahoittaahan se. EKP ostaa nykyään jopa yritysten velkakirjoja.
Teknisesti jälkimarkkinoilta osto ei ole suoraa rahoittamista.
Ehkä ei, muttei oikein kuulosta keskuspankin normaalilta tehtävältä. Keskuspankki on lender of last resort eli likviditeetin viimekätinen takaaja. Se, että EKP ostaa valtioiden velkakirjoja ja nyt myös yrityslainoja tarkoittaa näyttää tekohengittämiseltä.
Ei sillä että olisin eri mieltä, mutta perinteisen pankkimaailman kaverit tulevat tälle ajatukselle naurahtelemaan. Se kun ei selitä laisinkaan sitä mikä saa Bitcoinin kasvamaan ensin olemaan isompi kuin perinteiset valuutat ja itseasiassa he tulevat näkemään juuri tämän perusteluna sille, että Bitcoinista ei tule mitään.
Ellei mitään aivan täydellistä globaaliin hyperinflaatioon verrattavissa oleva katastrofia tapahdu, en minäkään usko, että kryptovaluutat korvaavat fiat rahan tulevaisuudessa. Sen sijaan kryptovaluutoista muodostuu IoV:n (=Internet-of-Value) peruspilari, joita käytetään hajautetuissa sovelluksissa maksujärjestelminä. Fiat raha on ja pysyy, koska julkisyhteisöt vaativat tulevaisuudessakin verojen ja sakkojen maksamisen sillä.
Bitcoin-maksimalismi on illuusio. Tulevaisuus on Proof-of-Stake -kolikoiden. Transaktioiden määrässä ne ovat jo nykyisin hallitseva teknologia. Bitcoin parhaassa tapauksessa nousee arvoltaan lukuisia kertaluokkia nykyistä suuremmaksi ja vakiintuu digitaaliseksi kullaksi.
Et huomio tässä nyt sitä, että julkisyhteisöt päätyvät sitä isomman paineen alle hyväksyä verojen ja sakkojen maksut kryptovaluutoilla mitä enemmän niitä yleisesti ottaen käytetään. Pitäisin epätodennäköisenä, että pystyvät vastustamaan tuota painetta tuossa tilanteessa minkä esitit.
Sellainen tilanne on hyvin, hyvin kaukana. Kryptovaluuttojen käyttövolyymin pitäisi kasvaa ja volatiliteetin vähetä erittäin paljon (kertaluokkia) ennenkuin julkisen vallan kannattaisi alkaa hyväksyä niitä verojen, maksujen ja sakkojen maksuvälineenä.
Aiheeseen liittyvä paperi:
Economists continue to debate the origins of money, and why monetary systems seem to have alternated between commodity and credit money throughout history. If crypto assets indeed lead to a more prominent role for commodity money in the digital age, the demand for central bank money is likely to decline.
In other words, if central bank money no longer defines the unit of account for most economic activities—and if those units of account are instead provided by crypto assets—then the central bank’s monetary policy becomes irrelevant. Dollarization in some developing economies provides an analogy. When a large part of the domestic financial system operates with a foreign currency, monetary policy for the local currency becomes disconnected from the local economy.
Economists disagree about whether massive adjustments in central bank balance sheets would be necessary to move interest rates in a world where central bank liabilities ceased to perform any settlement functions. Would the central bank need to buy and sell a lot of crypto assets to move interest rates in a crypto world?
Jos käteistä ei ole, miten maksat yksityishenkilönä yksityishenkilölle? No tilisiirrolla. Se on vaan kömpelöä jos on eri pankki niin rahat ei näy heti tilillä, toimii jos on sama pankki, tai jos on vaikka mobilepay. Käteinen mutta tätäpäivää!
Kun rahat menee aina tilille, ne jotka on velkaa joutuu aina maksamaan.
Elikkäs yksityinen vararikko kielletään.
Aivan yksi lysti. Jos ymmärrät uudet säännöt, osaat elää niiden kanssa. Jos olet vanhus, homma voi vähän askarruttaa. Mutta onneksi virkamiehet / pankki voi aina huolehtia raha-asioista puolestasi.
Totaalitäärisessä valtiossahan ei koskaan ole korruptiota.
“Free Money, Free People.”
“Controlled Money, Controlled People”
sitä päivää odotellessa kun kirkon kolehti maksetaan Debit / Credit korteilla!
1F4giAj9FbZcPfVdudUFFM7vfCUDL1nYLz
Eikös nykyään ole tämä Siirto-palvelukin, jolla voi maksaa pelkällä puhelinnumerolla toiselle saman tien? En ole tosin kokeillut…
Toista se oli joskus ysärillä kun piti tehdä pankista toiseen 50 mk maksava pikasiirto. Maksu siirtyi tosiaan online POLT-verkossa (se jota pankkiautomaatit käytti), ja tunsin tekniikan koska olin niitä itse kehittämässä Interbankille silloin.
Ei hajukaan miten noi nykyään toimii, mutta tuntuu aamupäivästä maksetut tilisiirrot siirtyvän saman päivän illalla joskus klo 16 jälkeen ainakin S-Pankkiin ja Nordeaan. Kehitys kehittyy!
Siirto-palvelu siirtää realiajassa rahaa OP:n, Nordean, Aktian ja S-Pankin välillä. S-Pankki kuitenkin jättäyttymässä pois, ja siirtymässä yhteistyöhön MobilePayn (Danske Bank) kanssa, jolla voi maksaa nyt Prismoissa.
Paskamainen homma. Paitsi tietysti, jos siirtyy käyttämään kryptovaluuttaa ja nimenomaan zero-knowledge-proof -kolikoita, kuten Moneroa. Mutta olisi aika vittumaista, jos kryptoja ei voisi muuttaa fiatiksi muuten kuin ottamalla fiatit tilille.
Tästä syystä taloudellista yksityisyyttä arvostavien kannattaakin pyrkiä viivyttämään tuota kehitystä käyttämällä mahdollisimman paljon käteistä. Jos ei koskaan käteistä käytä, on turha itkeä sen perään, kun se lopulta poistuu käytöstä.
To illustrate, suppose your bank announced a negative 3 percent interest rate on your bank deposit of 100 dollars today. Suppose also that the central bank announced that cash-dollars would now become a separate currency that would depreciate against e-dollars by 3 percent per year. The conversion rate of cash-dollars into e-dollars would hence change from 1 to 0.97 over the year. After a year, there would be 97 e-dollars left in your bank account. If you instead took out 100 cash-dollars today and kept it safe at home for a year, exchanging it into e-money after that year would also yield 97 e-dollars.
Jos ei koskaan käteistä käytä, on turha itkeä sen perään, kun se lopulta poistuu käytöstä.
Samaa mieltä. Kryptot ja fiat-käteinen ovat toisiaan tukevia liittolaisia, eivät kilpailijoita. On äärimmäisen tärkeää, että henkilö A voi siirtää arvoa henkilölle B fyysisesti ilman, että siihen tarvitaan kenenkään hyväksyntää.
Pahoin pelkään kyllä, että tämä oikeus vielä menetetään.
Tai toisinpäin finanssimarkkinat ovat illuusio.
1 tykkäys
Tähän sitä ollaan pyrkimässä täällä meillä, rahattomaan rahahuoltoon. Noin yleisesti teknisesti on kuitenkin kummallista miten yhä 2019 raha siirtyy pankista toiseen nopeimmin repimällä se ensin seinästä ja työntämällä se sinne takaisin. Näin on ollut talletusautomaattien käyttööntulosta lähtien.
Tyhmempi voisi luulla että tilisiirrot ovat käteistä nopeampia, mutta niin ei ole koska niin ei haluta olevankaan. Jos mietitään tarkemmin bitcoinin hitautta tai nopeutta loppupelissä se on ihan perustellusti hidas. Korttimaksut mukaan lukien yleinen sähköisen rahan hitaus on todellisuutta eikä sitä muuta se kuka milloinkin rahan siirtoja bufferoi, olenko se minä automaatilla käteisnipun kanssa pankin takahuoneen serverrit, luottokorttiyhtiön palvelimet, puhelimen mobipay vain bitcoin-verkko.
Tiukassa tilanteessa, minä rahatukkukourassa, tunnen olevani vahvoilla. Se etteivät muut tunne niin ja itkevät kauppojen kassoilla ohjelmistohäiriöiden iskiessä korttimaksuihin kertoo jotain aivopesun onnistumisasteesta. Jostain syystä saksassa käteinen on edelleen arvossaan,
Edelleen voidaan pohtia illuusion ja toimivuuden merkitystä. Rahaliikenne näyttää toimivalta koska sen pitää näyttää toimivalta. Ihmiset uskovat sen toimivan vaikka edes pankit ja kortti yhtiöt eivät luota toisiinsa niin paljon että uskaltaisivat kirjata varainmuutokset reaaliajassa. Miksi muutoin oikeasti kirjauksia tarvitsisi pantata päiväkaupalla.
Nuo pankkien väliset pikasiirrot ovat muuten olleet tähänkin asti käytössä, mutta ne ovat sellaisen puhelin rumban takana tietyissä pankeissa ettei niiden toimivuutta tiukassa paikassa pysty takaamaan kukaan. Tiedän eräänkin siirron joka jäi vain jumiin kun kukaan ei soittanut tarvittavia puheluita.
2 tykkäystä