Vähimmäisvarantojärjestelmä Bitcoin-taloudessa

Bitcoin-talous
#1

Keskustelin aiheesta Facebookissa äskettäin ja ajattelin aloittaa ketjun tänne tähän liittyen. Aihe on mielestäni mielenkiintoinen.

Vähimmäisvarantojärjestelm​ä ei ole paha juttu itsessään, vaikka niin jotkut ajattelevatkin. Sitä on vaikea estää missään rahajärjestelmässä, ellei laita totalitäärisiä rajoituksia pankkitoiminnalle, jotka voivat sitten aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia talouteen näin muuten. On tosin merkittäviä eroja siinä minkälainen vähimmäisvarantojärjestelm​ä voi olla, joka riippuu pitkälti siitä minkälaista rahaa käytetään.

Nykyäänhän meillä on tilanne, jossa käytännöllisesti kaikkien ihmisten rahat ovat pankeissa. Ainakin länsimaissa. Suurin osa rahasta kulkee lähinnä pankkien välillä. Ei ole konkreettista eroa sen välillä mikä on kovaa rahaa ja mikä on velkarahaa. Itseasiassa nykysysteemissä ylivoimaisesti suurin osa rahasta on velkarahaa ja tätä velkarahaa on annettu kovalla riskillä, nämä pankit eivät kestä oikein minkäänlaista joukkopakoa. Eikä se haittaa, koska pankkien riskit sosialisoidaan.

Vaihdetaanpas tilalle sekä oikean markkinatalouden alaisuudessa toimivat pankit sekä yksityinen kova raha, kuten Bitcoin. Bitcoinin kanssa pankit eivät yksinkertaisesti voi lainata kovinkaan paljoa tyhjästä, koska bitcoineja voi käyttää kätevästi ja helposti suoraan ihmisten kesken, ilman että pankit ovat välikäsinä.

Erona tässä on siis se, että toisin kuin nykyisessä systeemissä, jossa me liikutellaan velkarahaa ihmiseltä toiselle, Bitcoin-maailmassa liikutellaan jatkuvasti kovaa rahaa ihmiseltä toiselle. Näissä transaktioissa velkarahalla ei ole mitään arvoa. Sillä on arvoa vain siellä pankkien tileillä, ei missään muualla.

Tämän takia vaikka Bitcoin-taloudessakin vähimmäisvarantolainaamine​n on täysin mahdollista, ei sitä voi tehdä läheskään niin pienillä varantomäärillä. Se johtuu siitä, että Bitcoin-talouden ydin on kuitenki suoraan ihmisten välillä tapahtuvissa siirroissa, jossa vain kova raha kelpaa. Kultakin on tässä mielessä todella huono, koska se on huono maksuväline. Bitcoinilla maksaminen omalta koneelta on helpompaa kuin kirjautua sen pankin tilille ja maksaa sieltä.

Tämänkaltaisessa ympäristössä pankkien toiminta ja FRB (Fractional Reserve Banking) on oikeastaan varsin ok. Pankit voivat maksaa talletuksista korkoa ja voivat samalla lainata ulos ainakin hieman enemmän kuin mitä heillä oikeasti on. He eivät voi lainata kovinkaan paljoa tyhjästä, koska on paljon suurempi riski että ne rahat halutaan ulos kovana rahana omaan käyttöön. Tätä riskiähän ei samalla tavalla nykytaloudessa ole, harva haluaa rahojaan käteiseksi ellei ole kriisitilanne.

Tässä tilanteessa syntyy myös pankkeja, joilla on huomattavan erilaisia varantovaatimuksia. He siis asettavat vaatimuksensa itse, ei mikään keskuspankki tai valtio, niillä ei lähtökohtaisesti ole mitään roolia esim. Bitcoin-taloudessa. Ihmiset voivat itse valita mitä tekevät, heidän ei ole pakko tallettaa rahojaan pankkeihin ylipäätään ja jos tallettavat niin he voivat valita alhaisen koron pankin, joka on luotettu ja ei ota isoja riskejä, tai suuren koron pankin, joka maksaa isoa korkoa mutta riski sen konkurssiin menemisestä on paljon suurempi.

#2

Bitcoin-taloudessa pankit joutuvat siis siirtämään jatkuvasti oikeita bitcoineja eli kovaa rahaa, ihmisten tileiltä ulos. Joka kerta, kun joku haluaa tehdä itsenäisen Bitcoin-siirron. Pankit voivat pelata omaa peliään vain silloin, kun asiakas joko vaan panttaa lainarahaansa pankin tilillä tai siirtää rahojansa toisen, saman pankin asiakkaan tilille. Jopa toiseen pankkiin siirtäminen menee jo kovan rahan puolelle, kuten se itseasiassa menee nykysysteemissäkin. Pankkien väliset siirrot eivät tapahdu velkarahalla vaan kovalla rahalla (nykysysteemissä tätä kutsutaan myös keskuspankkirahaksi).

Tämän takia vaikka pankit voivatkin Bitcoin-taloudessa harrastaa tyhjästä lainaamista, heidän on pakko määrittää itselleen varsin suuri varantovaatimus. Tietysti eroja tulisi silti riippuen siitä miten suuren riskin pankki haluaa ottaa. Jokatapauksessa mikään pankki ei olisi ns. tyhjän päällä kuten monet nykypankit, jos semmosta toimintaa esiintyisi niin se tunnistettaisiin helposti huijaukseksi.

#3

Bitcoineja voi säilyttää itsellään, kätevästi ja turvallisesti. Niitä voi siirtää ihmisten välillä ilman luottamusta kolmansiin osapuoliin. Myös pankit voivat siirtää niitä keskenään ilman luottamusta kolmansiin osapuoliin.

Bitcoin eroaa kaikista aiemmista rahoista tässä mielessä aika radikaalilla tavalla. Mikään kultapohjainen rahakaan ei ratkaise tätä ongelmaa, koska kulta pitää aina säilyttää jossain holvissa ja kullan käyttö suorana maksuvälineenä on todella epäkäytännöllistä. Bitcoinit eivät sinällään tarvitse mitään ylimääräistä, ei edes pankkeja.

Pankit ovat Bitcoin-maailmassa lähinnä holhoaja sellaisille ihmisille, jotka eivät itse halua pitää rahoistaan huolta vaan haluavat, että joku muu sen hoitaa. Tai jos pelkkä arvon säilyminen tai talouskasvun aikaan pieni arvonnousu ei riitä omille säästöille, voi tallettaa rahansa pankkiin korkoa vastaan ja ottaa pienen riskin, tai ison riskin jos tallettaa pankkiin joka antaa isoa korkoa ja vastaavasti lainaa paljon tyhjästä.

FRB ei siis katoa mihinkään Bitcoin-maailmassa, mutta edelleenkin sen rooli olisi väistämättä paljon pienempi, koska pankeilla on yksinkertaisesti pakko olla huomattavasti suuremmassa suhteessa sitä kovaa rahaa verrattuna velkarahaan.

#4

Hetkinen, en tainnut ymmärtää ihan täysin. Vähimmäisvarantojärjestelmässähän luodaan rahaa tyhjästä kun asiakas ottaa lainaa, vai? Miten tämä on mahdollista bitcoinilla? Vai tarkoitatko kenties, että pankki voi lainata eteenpäin muiden tallettamia bitcoineja kunhan pelissä on myös pankin omaa varallisuutta?

Koitin miettiä että miten nämä lainaamiskuviot oikein menevät. Täysin maallikkomainen käsitykseni on seuraava:

FIAT: Pankki arvioi kunkin lainanottajan luotettavuuden ja kyvyn maksaa laina takaisin. Jos lainanottaja katsotaan kykeneväksi, pankki luo tyhjästä rahaa, ja meidän kaikkien muiden samassa talousjärjestelmässä olevien rahojen arvo laskee. Vaikutus on tietysti mitätön, mutta sitten kun laina otetaan miljardeja, alkaa vaikutus näkymään. Eli pankeilla on oikeus osoittaa meidän kollektiivista luottamusta lainanhakijalle, kysymättä meiltä muilta mitään. Jos asiakas maksaa lainan takaisin, pankki käärii voitot. Jos asiakas ei pysty maksamaan takaisin, maksetaan tappio kollektiivisesti joko suoraan(konkurssi) tai epäsuoraan(kun pankki sisällyttää tappion muihin veloituksiin). Tästä seuraa mm. se että rahaa ei kannata säästää, vaan sijoittaa. Myös se, että lainaa saa melko helposti, mikä johtaa kupliin ja roskalainoihin sekä yleensäkin talouden heilahteluihin.

BTC: Lainaa voi saada, mutta rahaa ei voida luoda tyhjästä. Näin ollen lainanottaja voi saada vain olemassa olevaa rahaa, jos lainanantaja katsoo hänet luotettavaksi. Lainasta otetaan tietysti korkoa, ja kun lisäksi bitcoinien arvo oletettavasti nousee, on lainalle oltava todella hyvä käyttötarkoitus. Lainaava taho voi olla yksityinen, jokin “lainauspool”, tai yritys jonka toimiala on nimenomaan talletukset ja lainaaminen (pankki). Tästähän seuraisi että lainaa ei saa kovin heppoisin perustein, mikä johtaisi siihen että lainaa otettaisiin vain todella potentiaalisiin sijoituksiin. Ei-niin-mullistavat yritykset joutuisivat lähinnä keskittymään toimintansa tehostamiseen. Normaali ihminen voisi ostaa vain rahalla, jonka on jo hankkinut, eikä syömään huomisen leipää. Veikkaisinpa että taloudesta tulisi pidemmän päälle vakaampaa, kun ihmiset ostavat vain tarpeeseen, ja tarpeet ovat aika tasaisia (ruoka, vaatteet…).

Meneekö tuo kuvio ihan noin? Tämä nyt meni hiukan ohi ketjun alkuperäisestä aiheesta. :o

#5

Ei se nähdäkseni oikein noin mene. Myös bitcoin-maailmassa rahaa voi luoda tyhjästä tuolla tavalla. Klassinen esimerkki tästä on mt gox, joka tavallaan loi juurikin perinteisen pankin tavoin rahaa tyhjästä tuolla tavoin - tosin ei lainannut sitä, vaan menetti sen tietomurrossa. Sekä lainoitustoiminta että rahan jakaminen/menettäminen muilla tavoin voi johtaa sekä bitcoin-pankin että perinteisen pankin konkurssiin. Bank run on taas konkurssia edeltävä tilanne, kun ihmiset yrittävät saada varallisuuttaan pankin/bitcoin-palvelun ulkopuolelle.

Tuo “luoda rahaa tyhjästä” on hieman popularistinen termi, vaikka jokseenkin kuvaa asiaa. Käytännössähän pankkitoiminnassa pankki luo omia velkakirjojaan tyhjästä. Näiden kys. velkakirjojen vastineeksi sitten vaan luvataan toimittaa jotain toista instrumenttia, esim. euroja, kultaa tai bitcoineja.

Myös bitcoin-taloudessa homma toimii useimpien bitcoin-palveluiden osalta näin. Kun talletat bitcoineja bistamppiin tms, depositin yhteydessä bitcoinit muuttuvat bitstampin BTC-velkakirjoiksi. Sitten voit vaihtaa ne palvelussa bitstampin USD-velkakirjoiksi palvelun order bookin kautta. Kun nostat rahat tilillesi esim. osuuspankkiin, ne ovat sitten osuuspankin EUR-velkakirjoja. Sitten jos nostat ne käteiseksi, sinulla onkin keskupankin velkakirjoja (=paperia).

Tietysti kaikilla tämäntyylisillä palveluilla on kyky luoda omia velkakirjojaan niin paljon kuin lystää, eli tietyllä tavalla luoda rahaa tyhjästä. Pelleily ei kuitenkaan kannata pankkien tapauksessa, koska jos homma kusee ei pystykkään toimittamaan esim. bitcoineja velkakirjojen vastineeksi kuten mt gox. Ainoastaan keskuspankki pystyy painamaan rahaa aika huoletta. Keskuspankilla suurin huoli on lähinnä valuutan ostovoiman/luottamuksen heikkeneminen ja hyperinflaatio.

Mt. goxin tilanne oli viime hetkillä erittäin mielenkiintoinen. Palvelu oli täysin epälikvidi, ja likviditeettiongelmia oli ollut jo reilun vuoden ajan. Kuitenkin mtgoxin velkakirjoja treidattiin ulkopuolisen bitcoinbuilder.com -palvelun avulla, ja edelleen jotkut uskoivat että niillä oli jotain arvoa. Vähitellen velkakirjojen arvo kuitenkin valui todella matalaksi. Sitten palvelu menikin alas ja konkurssi julkaistiin.

Nythän ihan vastaava tilanne on kyproksella, kun kyproksella pankkien sisällä bitcoineista maksetaan kovempaa hintaa euroina kuin kyproksen ulkopuolella. Kyproksen pankeista kun on vaikea saada euroja kyproksen ulkopuolelle.

#6

Joo, ainoa tapa “luoda bitcoineja tyhjästä” on lainata joko pankin asiakkaiden bitcoineja tai pankin omia bitcoineja tai molempia. Eli käytännössä mitään tyhjästä luontia ei tapahdu. Ja pankki joutuukin tosi nopeasti poseen, jos se tällä tavoin alkaa hiemankin suuremmissa määriin kikkailemaan. Siinä vaiheessa kun pankkiin bitcoinejaan talletanut asiakas tekee noston, se ei onnistukkaan, kun pankki on mennyt lainaamaan hänen fyrkkansa pois.

Tämän vuoksi pankit eivät bitcoinista tykkää. Se pilaa heidän bisneksensä kuten Tesla autoteollisuuden.

#7

Fractional Reserve Banking teoriassa on mahdollista bitcoinilla, mutta käytännössä se kaatuu samaan ongelmaan, kuin kultakantakin: bank run.
Kun bitcoinit (tai kulta) ovat sidottuina projekteissa ja pankki on samanaikaisesti valmis tarjoamaan kaikille nostajille bitcoineja (tai kultaa) minä hetkenä yleensä, niin jos joku lietsoo pelkoa pankista (aiheellisesti tai aiheetta), niin tällainen tiukka pankkijärjestelmä tulee kaatumaan.

Fiat-rahajärjestelmän etuina suhteessa bitcoin (tai kulta)kantaan on se, että keskuspankki pystyy lievittämään ihmisten panikointia tuomalla seuraavana aamuna setelilastin pankkiin hetkelliseksi lainaksi, jolla saadaan ihmiset rauhallisiksi.

Tämä on mielestäni bitcoin-pankkitoiminnan suurin heikkous ja haaste. Käytännössähän pankkijärjestelmää tulee tuskin syntymään bitcoinin ympärille - tai lainaa saa vain vakuuksia vastaan todella pienellä vivulla.
Tallettajat myöskään eivät luonnollisesti saa juurikaan korkoa lainoille, kun järjestelmä on niin tiukka, ettei luottoja juurikaan myönnetä.

En kuitenkaan ole fiat-rahan tukija, mutta näen myös fiatissakin omat vahvuudet suhteessa tiukkaan monetaristiseen rahajärjestelmään, jossa vain kultaharkot (tai btc) ovat rahaa.

#8

[quote=“kesämies, post:6, topic:106”][quote author=nilux link=topic=61.msg18095#msg18095 date=1404998673]
Hetkinen, en tainnut ymmärtää ihan täysin. Vähimmäisvarantojärjestelmässähän luodaan rahaa tyhjästä kun asiakas ottaa lainaa, vai? Miten tämä on mahdollista bitcoinilla? Vai tarkoitatko kenties, että pankki voi lainata eteenpäin muiden tallettamia bitcoineja kunhan pelissä on myös pankin omaa varallisuutta?
[/quote]

Joo, ainoa tapa “luoda bitcoineja tyhjästä” on lainata joko pankin asiakkaiden bitcoineja tai pankin omia bitcoineja tai molempia. Eli käytännössä mitään tyhjästä luontia ei tapahdu. Ja pankki joutuukin tosi nopeasti poseen, jos se tällä tavoin alkaa hiemankin suuremmissa määriin kikkailemaan. Siinä vaiheessa kun pankkiin bitcoinejaan talletanut asiakas tekee noston, se ei onnistukkaan, kun pankki on mennyt lainaamaan hänen fyrkkansa pois.

Tämän vuoksi pankit eivät bitcoinista tykkää. Se pilaa heidän bisneksensä kuten Tesla autoteollisuuden.[/quote]

En usko, että se pilaa heidän bisneksensä, vaan karsii vain heikoimpia pankkeja pois kilpailusta. BTC-kantaan kun ei mahdu montaa pankkia, vaan alkaa tapahtua ns. luonnollista monopolisoitumista.

#9

Yksi vaihtoehto järjestää btc-pankkijärjestelmä on luoda ns. talletus- ja lainaverojärjestelmä, jossa lainatessa joutuu maksamaan jonkun prosenttiosuuden ja tallettaessa joutuu maksamaan jonkun prosenttiosuuden, jolla sitten katetaan ainakin osa mahdollisen bank runin seurauksista.

#10

Kiitos vastauksista! Alkaa palikat loksahdella kuin tetriksessä konsanaan.

Jep, mutta FIAT-taloudessa homma perustuu juuri tuohon, eikö niin? Ja tyhjästä luotu raha on “oikeaa” ja käypää. Bitcoin-taloudessa tuollainen MtGox-raha (off-chain) ei ole käypää missään muualla. Sehän on vain merkintä MtGoxin sisäisessä kirjanpidossa. Näiden merkintöjen summan pitäisi vastata todellista määrää. Nyt kun MtGox menetti coininsa, eihän ne olleet niitä “tyhjää rahaa”, vaan nimenomaan ne oikeat rahat. Jos taas tarkoituksenmukaisesti annetaan asiakkaiden ymmärtää, että heidän saldojensa yhteenlaskettu summa on jotain mitä se ei todellisuudessa ole, on kyseessä (ponzi)huijaus, vai mitä?

EDIT: Eli jos bitcoin-summa ei näy lohkoketjussa, niin se ei ole bitcoin. Esim ripple-verkossa liikkuva bitcoin ei ole bitcoin, vaan IOU, joka voi olla validi tai ei. Mitään bitcoin-lohkoketjussa liikkuva summa siis ei voi olla FRB:llä luotu, vai mitä?

#11

Olenko käsittänyt oikein FRB:n luonteen siinä suhteessa, että kun pankki lainaa/luo rahaa lainaajalle, onkin lainanantaja todellisuudessa koko kyseinen talousjärjestelmä kollektiivisesti? Pankki käyttää siis oikeutta efektiivisesti lainata minun “rahojani” kolmannelle osapuolelle. Omien rahojeni arvo laskee samassa suhteessa kuin kyseinen laina on suhteessa koko talouteen.

#12

Olet kutakuinkin oikeassa.
FRB:ssa keskuspankki lainaa “ensimmäiset rahat” pankeille, jotka lainaavat sen taas eteenpäin asuntovelalliselle tms.
Kun (esim asuntokaupan) vastapuoli saa tämän rahan vastikkeena kaupasta, niin myyjä tallettaa rahan tavalliseen pankkiin, josta pankki taas lainaa ulos 90 % ja pitää 10 % sivussa nostopaon varalta. Kun taas tuo 90 % on lainattu ja palaa takaisin pankkiin, niin taas menee tuosta 9 % odottamaan reserviin talletuspakoa ja 81 % lainataan uudelleen.
Näin tämä luuppi käy loppuun ja kun reservivaatimus on 10 %, niin se tarkoittaa, että pankkijärjestelmä luo rahaa 10-kertaisesti sen määrän, jonka keskuspankki alunperin pankkien kautta laski liikkeelle.

(Kaava: KP:n lainaama raha pankeille/reservivarantosuhde=rahan kokonaistarjonta).

#13

Bitcoin taloudessa tuota talletuspaon eskaloitumista siihen pisteeseen, että rahat loppuu voi kaiketi hillitä sillä, että pankilla on oikeasti omaakin rahaa, ei pelkästään asiakkaiden rahaa… tämä tietysti onnistuu nykyäänkin.

Lisäksi pankki voisi tehdä esimerkiksi 5v talletuksia siten, että rahaa ei saa tänä aikana nostaa pois, eli pankki lainaa tallettajalta rahaa ja maksaa siitä tallettajalle korkoa. Pankki puolestaan lainaa rahat eteenpäin ja ottaa lainasta korkoa, jolla katetaan kulut ja pieni voitto siivu. Rahat sitten lainataan siten, että oletusarvoisesti pankki saa rahana korkoa vastaavalla riskillä takaisin.

Mielestäni tämä on ihan tervettä toimintaa. Kuitenkin on olemassa hyviä busineksia ja sijoituksia, joihin on vain järkevää löytää rahoitus, puolestaan on toisilla paljon rahaa joka vain makaisi tileillä, koska niille ei mitään käyttöä ole.

Nykyinen järjestelmä tosiaan perustuu siihen, että rahaa tavallaan luodaan velkakirjoina jatkuvasti lisää. Tämä ei ymmärrykseni mukaan kuitenkaan ole aina ollut rahatalouden tapa toimia.

Nykyisen talousteorian mukaan kuitenkin ilmeisesti erittäin hyvä tapa, mitä en kyllä itse usko. Tällä rahan “painamisella” saadaan vain näennäistä talouskasvua aikaiseksi. Todellisuudessa ainoa tapa lisätä aidosti elintasoa on työ, johon vaaditaan energiaa tai innovaatiota.
Esimerkkinä vaikka teollinen vallankumous jolloin, alettiin käyttää kivihiiltä ja öljyä energian luomiseen ja ihmistyön buustaamiseen. Tätä aiemmin olivat innovaatiot maatalous apuvälineissä, ja myöhemmin taylorismi ja linjatuotanto. Viimeisimpänä ehkä tietotekniikan ja informaation kulun tehostaminen. Öljyllä ja kivihiilellä tuottamisessa on toki se miinus, että se ei ole uusiutuvaa, tai ainakin siitä otetaan energiaa enemmän kuin se ehtii uusiutua (miljoonissa tai sadoissa miljoonissa vuosissa). Nähdäkseni esimerkiksi aurinkoenergian tai muun luonnonvoiman talteenoton tehostaminen voisi olla seuraava askel. Sen jälkeen energia saataisiin robottien ym. käyttöön ja tekoon jostain uusiutuvasta ja ihmistyön osuus vähenisi, näin ollen meille jäisi entistä enemmän vapaa aikaa ja halpaa tavaraa käytettäväksi. Myös kierrätys pitäisi olla huippuluokkaa, jottei raaka-aine loppuisi.

Näin itse ajattelen, toivottavasti joku tyrmää, että oppisin jotain uutta:)

edit. hiukan lipes aiheesta, mutta perustelin miksi tuo rahan yletön “painaminen” ei ole tarpeellista, mutta rahan saaminen sinne missä se tuottaa, olisi järkevää. Kaikilla joilla rahaa on, ei välttämättä ole kiinnostusta tai näkemystä etsiä niitä paikkoja missä se parhaiten toimisi. Siksi jonkin näköinen, aiemmin mainittu “pankkipooli” voisi olla ihan asiallinen. Eli paikka mihin kerätään makaava pääoma, josta sitä saisi hyviin busineksiin lainattua.

#14

Bitcoin 2.0 ekosysteemeissä vähimmäisvarantojärjestelmät korvautuu osittain tai kokonaan asset-tyyppisillä uusilla vapaasti luotavilla projekti- ym. kohtaisilla “rahoilla” eli monenkeskisillä arvon säilytys- ja siirtojärjestelmillä.

#15

Pointti on siinä, että paniikki voi syntyä jo pelkkien huhujen perusteella ja tervettä bisnestä tekevä pankki voi kaatua, kun bitcoinit on sidottu projektiin mutta samalla tarjotaan asiakkaille likvidi käyttötili.
Tässä fiat-rahajärjestelmä on ylivertainen verrattuna kaikkiin muihin rahajärjestelmiin.
Fiattia kun pystytään esim väliaikaisesti painamaan, jotta voidaan vastata talletuspakoon.

Käytännössä tosiaan nuo määräaikaiset bitcoin-talletukset ovat se paras tapa järjestää pankkitoiminta, mutta silloin kyse ei enää ole FRB:stä.
FRB:n idea on juuri se, että sama raha joka on talletettuna pankkeihin on lainattu ulos ja asiakkaille ylläpidetään illuusiota siitä, että rahat ovat pankin holvissa tarjoten mahdollisuuden nostaa rahat milloin haluaa.

#16

Tämä voi olla fiksua. Kun sähköautotehdas tarvitsee rahaa, se voi luoda hajautettuun pörssiin sähköauto-assetin jonka sähköauto-coineja halukkaat voivat ostaa vaikka bitcoineilla. Näin tehdas saa bitcoineja investointeihin. Itse bitcoin-järjestelmälle ei synny mitään riskejä, miten voisikaan. Ainoa riski on, kuinka sähköauto-coinin arvo kehittyy tulevaisuudessa.

FimKryptossa kai tällainen mahdollisuus jo on.

#17

Vastaava on myös Ripple-järjestelmässä joka on hyvin erilainen vrt muut altcoinit.

#18

Meikäläistä tässä FIAT-rahajärjestelmässä häiritsee melkoisesti se että keskuspankki rahoittaa valtiota tyhjästä luomallaan rahalla.
Kun esim. jenkkihallitus laskee liikkeelle velkakirjoja saadakseen markkinoilta rahaa jolla rahoittaa valtavan alijäämäistä talouttaan,
niin keskuspankki “ostaa” kaupaksi käymättömät.
Tämä on täyttä huijausta ja ihmeellistä on että se vaan jatkuu ja jatkuu eikä kukaan välitä saati tee mitään.

#19

[quote=“katlisa5963, post:18, topic:106”]Meikäläistä tässä FIAT-rahajärjestelmässä häiritsee melkoisesti se että keskuspankki rahoittaa valtiota tyhjästä luomallaan rahalla.
Kun esim. jenkkihallitus laskee liikkeelle velkakirjoja saadakseen markkinoilta rahaa jolla rahoittaa valtavan alijäämäistä talouttaan,
niin keskuspankki “ostaa” kaupaksi käymättömät.
Tämä on täyttä huijausta ja ihmeellistä on että se vaan jatkuu ja jatkuu eikä kukaan välitä saati tee mitään.[/quote]

Juu. Ja kun raha luodaan velkana (negatiivinen raha) jonka päälle lätkäistään vielä positiivinen korko, niin siitä seuraa, että rahajärjestelmän kokonaisuudessaan täytyy kasvaa jatkuvasti eksponentiaalifunktion mukaan, tai muuten se romahtaa. Klassinen ponzi/pyramidiskeema siis, ainoastaan kokoluokka on ennennäkemätön.

Pitkällä tähtäimellä tasapainoinen itseään korjaava rahajärjestelmä voisi perustua positiiviseen rahaan (jollaisia ovat kryptot ym. ja jota myös voidaan luoda fiatilla l. tyhjästä esim. perustulona jne.) jonka pitämisestä tilillä maksettais negatiivista korkoa (“pitovero”).

#20

Rahan lisääminen kiertoon on käytännössä kätevä keino piiloverottaa ketjun pohjalla olevia. Hyötyjinä on Ketjun huipulla olevat. Eli velkaiset maat, pankit ja muut jotka tavalla tai toisella pääsevät nauttimaan vasta luodusta tuoreesta rahasta.