Vaikka noissa videoissa on ehdotettu että vain valtio loisi rahaa, niin en sitä näe vasemmistolaisena ideana, vaan ehdotuksena/rajoituksena sille ettei kukaan loisi rahaa tyhjästä velan muodossa.
Onko virtuaalirahojen luonti “tyhjästä luomista” ?
Yleensä valtiokeskeisyys mielletään vasemmistolaiseksi. Tässähän mekanismi vain siirretään valtiolle, eli oletetaan että demokratia toimii ja jos valtio verottaisi liikaa (tekisi uutta rahaa ja aiheuttaisi inflaatiota) vaihdettaisiin päättäjiä. Kaunis ajatus, mutta epäilen käytäntöä, julkinen sektori on aina korruptoitunut enemmän tai vähemmän ja vaaleissakaan todellisia vaihtoehtoja ei välttämättä olisi.
En tiedä onko oleellista syntyykö joku tyhjästä vai ei, vaan kuka sen pystyy synnyttämään ja miten. Bitcoin olisi luonnonlaki, annettu raha, kuten kulta mutta johon on sisäänrakennettu maksujärjestelmä ja ohjelmoitavuus. Nyt rahan luonti on pääasiassa yksityissektorilla mutta keskittynyt pankeille (yksinoikeus), jotkut haluavat sen yksinomaan valtiolle. Bitcoin ei halua antaa sitä kenellekään erityisesti, mutta prosessi (louhinta) on kaikille avoin.
Suosittelen katsomaan YouTubesta “Hiden Secrets of Money” 8-osaisen videodokumentin. Siinä selvennetään käsitteitä valuutta, raha, ‘gold standard’ ja ylipäätään koko nykyinen vähimmäisvarantojärjestelmä ja sen valuviat.
Tämä on tietoa jotai ei kouluissa opeteta. Yliopistotasollakaan niin kauppa- kuin taloustieteessäkään aiheeseen ei paneuduta kuin pintapuolin. Kyseessä ei ole niinkään “salaliitto”, sillä kaikki tämä tieto on täysin julkista faktaa. Sitä ei edes piillotella keneltäkään varsinaisesti. Ihmiset eivät vain joko ymmärrä tai jaksa ymmärtää tätä. Ja juuri tähän “julkiseen salaisuuteen” massojen diktatuuri" pohjautuu.
Jep, tämä on nimenomaan se toinen puoli joka lähtee siitä että raha syntyy yksityissektorilla. Tuo on hyvä sarja, viihdyttävä myös.
"Seteliraha perustuu historiassa muodostuneeseen käytäntöön. Säästämishaluiset ihmiset tallettivat kulta- ja hopeakolikoitaan kultaseppien holveihin. Kultasepät antoivat kuitin talletuksesta ja ottivat maksun omaisuuden turvallisesta säilytyksestä. Ihmisten alkaessa luottaa kultaseppien maksukykyyn, talletuskuiteista muodostui uusi vaihdannan väline. Sen sijaan, että kultaa käytiin hakemassa maksuvälineeksi kultasepän holvista, pelkkä talletustodistus riitti maksamiseen.
Ajan myötä kultasepät huomasivat, että missään vaiheessa kaikki tallettajat eivät tule samanaikaisesti lunastamaan talletuksiaan. Talletuskuittien käydessä maksuvälineenä kultasepät pystyivät myöntämään korkoa tuottavia lainoja kirjoittamalla talletuskuitteja tallettamatonta kultaa vastaan. Näin kultasepistä tuli ensimmäisiä pankkiireita ja vähimmäisvarantojärjestelmä syntyi. Ensimmäisen tällaisen kokeilun teki hollantilainen Johan Palmstruch Ruotsissa 1600-luvulla."
Ajat eivät ole muuttuneet tästä juuri ollenkaan. Raha on velkaa. Kun talous joutuu kriisiin ja syntyy rahapako pankeista, pankit joutuvat vaikeuksiin. Jotkut pankit vain ovat liian suuria kaatumaan. Tällöin ne pelastetaan veronmaksajien (kansalaisten) rahoilla. Käytännössä kaatumaton ja riskitön liiketoiminta ei kuulosta vapaalta markkinataloudelta. Järjestelmän tulisi palvella kansalaisiaan, ei pankkeja.
Olen aina miettinyt sitä, että mitä maailman johtajille, ja ennen kaikkea kuka, on luvannut jotta rahanluonti siirrettiin valtioilta voittoa tavoitteleville yrityksille.
"Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Uusipaavalniemi valittiin keskustan kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä 2 817 äänellä.[5] Marraskuussa 2010 Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmästä ja loikkasi perussuomalaisiin.[6] Keskustan kansanedustajana Uusipaavalniemiemen kannat poikkesivat ryhmän virallisesta kannasta useasti: hän äänesti esimerkiksi sekä Lissabonin sopimusta[7] että Kreikalle suunnattua tukipakettia vastaan[8] sekä hallituksen periaatteellisesta linjauksesta poiketen valtionyhtiöiden yksityistämistä vastaan.lähde?
Marraskuussa 2010 Yle raportoi Uusipaavalniemen perustaman Oulunkylän Curlinghalli Oy:n olevan vaikeuksissa opetusministeriöltä ja Maailman curlingliitolta saamansa rahoituksen suhteen. Vuonna 2000 aloitettu rakennushanke ei ollut opetusministeriön mukaan edelleenkään valmis, ja Maailman curlingliiton edustaja kertoi liiton tulleen petetyksi. Yrityksen vuoden 2006 tilinpäätöstä ei ollut myöskään toimitettu kaupparekisteriin.[9] Marraskuussa selvisi, että Oulunkylän Curlinghalli Oy:lle oli tullut tappiota vuoden 2009 tilikaudelta 123 000 euroa, kun edellisenä vuonna 2008 tulos oli vielä 95 000 euroa voitollinen. Tulos heikkeni edellisestä vuodesta 218 000 euroa, ja yhtiön vakavaraisuus oli painunut omavaraisuusastella mitattuna erittäin heikoksi. Asia tuotiin julkisuuteen, kun Uusipaavalniemi arvioi kovasanaisesti nykyistä rahajärjestelmäämme mm. Youtubessa ja se sai hänet luopumaan poliitikon urastaan ainakin toistaiseksi. Uusipaavalniemeä tituleerattiin aktiiviaikoinaan “ainoaksi rehelliseksi poliitikoksi” Suomessa.lähde? Hän on talousdemokraatti.[10]
Uusipaavalniemi oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokas Helsingin vaalipiirissä, mutta häntä ei valittu uudelle kaudelle." (Wikipedia)
Alla videon ensimmäinen osa, jossa esitetyt lausunnot tuhosivat Markku Uusipaavalniemen poliittisen uran ja osittain myös talouden.
niin …
oletus on että toimii, samoin kuin oletetaan että bitcoin-demokratia toimii.
BTC-demokratia on vielä nuori joten ei tiedetä millaisia heikkouksia jatkossa tulee.
Samoin demokratia oli varmaan alussa “virheetön” … 
Mutta, varmaankin BTC-demokratia on vakaampi ja helpommin korjattavissa.
Toisaalta, vaikka pankkijärjestelmän muutoksesta voitaisiin äänestää, ihmiset tuskin äänestäisivät muutoksen puolesta. Asiaa on vaikea ymmärtää / muodostaa mielipidettä ja se on riskialtis. Siksi tilanne pysyy ennallaan, ellei musta joutsen saavu.
Ainakaan sveitsissä ei äänestetty:
Joo ei muutosta tapahdu niin kauan kuin ihmiset ymmärtävät, ettei maailmassa kukaan todella aja heidän asioitaan. Ja nekin jotka oikeasti haluavat muutosta ja tarttuvat toimeen, hiljennetään kyllä keinolla tai toisella tarpeeksi näkyvään asemaan päästyään.
Tämä oivallus tapahtunee kyllä jossain vaiheessa. Itse uskon sen lähtevän tarpeeksi monesta talouskriisistä (jotka kaikki johtuvat juuri samasta rahan holtittomasta luonnista).
Tämä video myös sivuaa aihetta.
Olin jo unohtanu Uusipaavalniemen. Oliskohan jo aika kypsä äänestää Markku uudelleen eduskuntaan? Vois olla pystyvä mies ajamaan krypto asiaa.
Aivan varmasti olisi tukija. Ilmeisesti persujen (sen aikaiset) aatteet ainakin äänettömästi kohtasivat Uusipaavalniemen sanomisia, kun kerta hyväksyivät hänet riveihinsä keskustasta erottamisen jälkeen. Toki Halla-ahon persut ovat muuttuneet paljonkin. Tai oikeastaan Soini muuttui vuosien mittaan. Taitaa Halla-aho olla lähempänä vanhaa Soinia kuin nykyinen Soini.
Sitoutumattomana on hyvin vaikeaa päästä eduskuntaan. Toki mahdollista.
Siitä joku reipas vaan ottamaan yhteyttä! 
Pankeilla menee nykyään erittäin huonosti koska ihmiset eivät käytä pankin palveluja niin paljoa kun ennen käytettiin ja jonka vuoksi ihmisiltä veloitetaan peruspankkipalveluista maksua. Eli jos pankit voivat mitenkään vaikuttaa minne rahat menevät niin verottajan kautta ja silloin varsinkin jos on systemaattista sabotointia sellaisia sijoituksia kohtaan joita nuoria kiinnostaa. PS Kryptovaluutat eivät ole ainoa verotuksen kohde jota verotetaan epäreilusti.
Vastailen tässä useampaan kommenttiin yhdellä kertaa, kun en lue tätä foorumia niin usein:
“Illuusio”
Kuvailin artikkelissa illuusioksi käsitystä siitä, että vertaisverkossa voisi tehdä transaktioita p2p-pohjalta ilman välikäsiä. Kryptotkin vaihtavat omistajaa välikäsien kautta, eivätkä ne ole p2p-transaktioita sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä on siksi tärkeää, että monia keskuspankkeja on kryptoissa kiinnostanut lähinnä p2p-transaktioiden mahdollisuus.
Totesin artikkelissa myös, että kryptoilla on kysyntää ja siksi arvoa. Toimivat markkinat ovat tästä osoitus. Kryptot eivät siinä mielessä ole harhaa.
“Valuuttaa ei voi digitalisoida”
Juuri näin, eli väitteeni on, että rahaa (tai mitään muutakaan varallisuuden muotoa) ei voi digitalisoida. Kaikki varallisuus on joko fyysisessä muodossa (esim. kiinteistö, arvoesine) tai erilaisina vaateina (esim. osake, velkakirja, raha). Varallisuutta ei voi digtalisoida (ja siten siirtää verkossa), mutta varallisuuden omistustietoja voidaan. Aiheesta lisää blogissani: https://www.linkedin.com/pulse/thing-internet-value-aleksi-grym/
“Eikö olemassaolevat valuutat jo ole digitalisoituja”
Ero voi tuntua saivartelulta, mutta se on oikeastaan aika oleellinen: raha ei ole digitaalista, mutta rahan omistustiedot ovat. Pankkitili siis kertoo minun omistavan tietyn summan rahaa. Itse raha on kuitenkin aineeton vaade, eikä sitä voi digitalisoida.
“Velka on bitteinä pankkien tietokannoissa”
On totta, että kaikki raha on kirjanpidollisesti velkaa. On kuitenkin kuvaavampaa puhua rahasta vaateena (claim), eli voin rahallani vaatia joltain jotakin mitä hän on luvannut minulle. Lupauksen antajan näkökulmasta kyse on velasta, mutta rahan haltijan näkökulmasta kyse on vaateesta.
Jotkut kuvittelevat, että raha voisi syntyä spontaanisti myös ilman tällaista lupausta, mutta sellaista ei käytännössä ole tapahtunut, ja tuskin tulee tapahtumaan.
“Kulta on ainakin menneisyydessä mielletty [rahaksi]”
En ole vakuuttunut, että kultaa olisi koskaan sellaisenaan mielletty rahaksi. Se on mielletty rahaksi vasta sitten, kun siihen on lyöty leima päälle ja siitä on tehty kolikko. Arvon kannalta leimalla on ehkä ollut enemmän merkitystä kuin materiaalilla. Materiaalin merkitys on kenties ollut vain se, että kolikoita on ollut vaikeampi väärentää.
Sama logiikka pätee seteleihin. Ei ole juurikaan merkitystä, mistä seteli on tehty. Setelit pyritään tekemään vaikeasti väärennettäviksi käyttämällä vaikeasti jäljitettävissä olevia valmistusmenetelmiä.
“Ei kai Bitcoin vaadi, että muut valuutat katoavat?”
Ei muut valuutat, vaan muut valuutan ilmenemismuodot. Jos Bitcoinista tulisi rahaa, olisi varmastikin tarjolla myös Bitcoin-seteleitä. Kuka niitä tekisi ja miten niiden määrää rajoitettaisiin? Jos taas seteleitä ei olisi, pitäisi jotenkin selittää, miksi ei.
“Modern Monetary Theory”
MMT kuvaa maailmaa, jossa keskuspankki toimii valtion hallinnassa ja rahoittaa valtion toimintaa. Nykypäivänä näin ei ole, etenkään euroalueella, jossa keskuspankki on yksittäisistä jäsenvaltioista riippumaton, eikä se saa rahoittaa jäsenvaltioita.
“Nyt rahan luonti on pääasiassa yksityissektorilla mutta keskittynyt pankeille”
Nykypäivänä raha tosiaan luodaan suurimmaksi osaksi yksityissektorilla. On kuitenkin hieman erikoista sanoa, että luonti olisi “keskittynyt” pankeille, kun niitä on useita tuhansia. Rahan luonti on siis oikeastaan “hajautettu” pankeille, eikä “keskitetty” pankeille.
“Bitcoin olisi luonnonlaki, annettu raha”
Annettu kenen toimesta? Jos Bitcoin olisi “annettu” raha, eikö se silloin olisi keskittynyt järjestelmä?
Bitcoin-tarinan ehkä heikoin kohta on, ettei selitetä miksi täysin hajautetussa maailmassa ihmiset valitsisivat juuri Bitcoinin ja pysyisivät siinä, kun tarjolla on niin monta eri vaihtoehtoa.
“Tällöin [pankit] pelastetaan veronmaksajien (kansalaisten) rahoilla”
Näin on tapahtunut ennen, mutta aika on jo mennyt siitä ohi. Eurojärjestelmän kriisinratkaisumekanismi lähtee siitä, että pankkeja ei pelasteta veronmaksajien rahoilla.
“Nyt pitäisi vaan saada Suomen Pankki vakuuttamaan Suomen verohallinto siitä, että kryptot ovat illuusio eikä oikeasti olemassa”
Olen tästä jossain määrin samaa mieltä. Verohallinnon lähtökohtahan on, että kryptokryptotransaktiot ovat yksityisiä kahdenvälisiä sopimuksia, joissa realisoituu omaisuutta, minkä vuoksi niistä on veroseuraamuksia. Tämä ei omasta mielestäni ole mielekäs tulkinta. Olisi kenties perusteltavissa, että kryptokryptotransaktiossa ei vielä realisoidu mitään.
Mikä olisi vaihtoehto? Telepatia?
Olennaista on, että välikädet eivät pysty hallinnoimaan/kontrolloimaan järjestelmän toimintaa.
Hardware wallet on ehkä hieman sama asia kuin bitcoin-seteli. Joku voisi tehdä version, joka on ominaisuuksiltaan kuin “seteli”. Mutta ei niitä edes tarvita.
Bitcoinin alkuperäinen kehittäjä on ihan käytännössä antanut sen muiden käyttöön.
Ei, koska alkuperäinen kehittäjä ei voi kontrolloida sen toimintaa.
Miksi ihmiset valitsisivat juuri Facebookin, koska tarjolla on niin monta vaihtoehtoa? Kyseessä on itseään ruokkiva network effect.
Jos bitcoinille tulee esim. teknisesti parempi vaihtoehto, niin se voi syrjäyttää bitcoinin. En näe tässä ongelmaa.
Vain sivuhuomiona, että fyysiset bitcoinithan ovat vanha juttu. Niitä voi tehdä kuka tahansa, eli private key leivotaan kolikon/setelin sisään piiloon. Tässä on loppukäyttäjän kannalta se etu, että tarvii luottaa vain siihen että liikkeellelaskija on tehnyt valmistusvaiheen prosessin oikein - vaikka liikkeellelaskija kupsahtaisi/kaatuisi liikkeellelaskun jälkeen, ovat setelit/kolikot silti lunastettavissa.
Toki voi myös liikkeellelaskea bitcoin-velkakirjoja paperisena, jos haluaa. Tällaisia kuponkeja yms on ollut myös liikkeellä, mutta niille ei ole ollut hirveästi kysyntää. Nämä siis toimivat siten että joku toimittaa bitcoineja kupongin vastineeksi. Ehkä eniten näitä käytetään bitcoin-automaateissa hyvin lyhytaikaisesti. Mitään estettä sille ei olisi, etteikö noi voisi kehittyä myös fiat-setelirahan kaltaiseen suuntaan, mutta luulen että markkinakysyntää sellaiselle ei ole ihan hirveästi.
Yleisesti ottaen bitcoin sinällään on teknologia, jota on käytetty hyvin eri tavoilla vähän kaikenlaiseen. Se on melko integroitunut kaiken muun finanssitoiminnan kylkeen, ja integroituu jatkuvalla tahdilla lisää. Bitcoinin ympärille on toteutettu hyvin kirjava paletti erilaisia palveluita/tuotteita. Tämä juttu “Bitcoin vaatii että muut valuutan ilmenemismuodot katoavat” kuulostaa minun korvaan hyvin sekavalta (en seurannut keskustelua sen syvemmälle historiaan).
Kuulostaa keskussuunnittelu-uskovaisen näkökulmalta.
Itse en näe vaihdannan välinettä tai arvonsäilytystyökaluja fundamentaalisesti sen kummempina kuin mitään muitakaan tuotteita tai palveluita markkinoilla, vaikka nyt nyhtökauraa tai härkäpapuja. Ei tarvi olla mitään “selitystä”, senkun on riittävän monella ihmisellä subjektiivinen kokemus että tuote/palvelu on riittävän hyvä syystä tai toisesta. Sitten kyseiset tuotteet on valmis vaihtamaan muuhun arvokkaaseen, vaikka fiat-rahaan tai bitcoineihin. Syy tuotteen/palvelun menestykseen markkinoilla voi sitten olla ihan mitä vaan ja loppupeleissä sitä on aika vaikea tietää.
Mikä on sitten se kriittinen ero p2p transaktion välillä ja esim Bitcoin transaktion välillä, joka tekee Bitcoin transaktioista epäkelvollisia keskuspankeille?
Ja toiset ovat sitä mieltä, että Bitcoin on esimerkki juuri tästä.
Tämä on juuri se asia minkä Bitcoin pyrki tekemään digitaalisesti. Bitcoin otti kirjaimellisesti “ei mitään” ja paketoi sen digitaalisesti tavalla, joka tekee väärennökset käytännössä mahdottomiksi ja rajasi näiden pakettien määrän ja luontitavan tiukoilla säännöillä. Ei ole olemassa oikeastaan mitään, mikä olisi yhtä vaikea väärentää kuin bitcoin.
Toisaalta näin, mutta pankkien toiminta on myös rajattu tiukoilla säännöillä juuri tietynlaiseksi, joten loppujen lopuksi eri pankkien välillä ei niin merkittäviä eroja ole. Niin hyvässä kuin pahassakin. Bitcoin on kasvanut, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät pankkien nykyiseen olomuotoon ole tyytyväisiä.
Kuulostaa päällisin puolin hyvältä, mutta tämä kuulostaa hyvin vahvasti siltä, että pankit kuitenkin pelastetaan. Mistä muualta se pelastava raha voi tulla kuin veronmaksajilta (joko inflaation tai verojen kautta)?
Osakkeenomistajilta \ lainanantajilta, sehän se alkuperäinen tarkoitus on että he ottavat riskin ja kärsivät tappion jos jotain tapahtuu pankille. Mutta kun riittävän paha tilanne tulee eteen, ja jotain muita etuja katsotaan tärkeämmäksi, “no-bailout” -säännöstä on melko vahvat intressit poiketa ja siksi nämä eivät ole hirvittävän uskottavia suunnitelmia.
Osakkeenomistajat kuulostaa ihan järkevältä. Lainanantajat … käytännössä tarkoittaa inflaatiota, joten se on kansalaisilta pois sit loppupelissä kumminkin.
Se vois ehkä toimia, jos bailout ei kohdistuis pankeihin vaan ainoastaan niihin, joilla oli varoja siellä pankissa. Eli annetaan pankin kaatua, mutta pelastetaan asiakkaat. (en ole ihan varma kylläkään olisko tämä riittävän paljoa parempi kuitenkaan)
Itse olen hyvin huonosti löytänyt konkreettisia muutoksia rahajärjestelmästä (ja sen valvonnasta) 2008 pankkikriisin jälkeen. Toisin sanoen, mikä on muuttunut?