Miten tuo muuten suurpiirteittäin toimii?
Jos joku laittaa siirron, fee = 300 s/byte, ja sen jälkeen kaikki feet on 600 s / byte. Ja fee kasvaa senkin jälkeen koko ajan esim. 6000 s asti jääden “pysyvästi” 2000 s:n tasolle.
Onko jotain takuita että tuo 300s:n siirto pääsee läpi, vai hylätäänkö siirto?
Jumituksia toki on ollut aiemmin, itseasiassa kun eletään vuotta 2017 niin tuntuu että jumittaa koko ajan. Normaalitilanteessakin lähes kaikki shitcoinit siirtyvät nopeammin kuin “Bcore”, ja ketä muuta siitä voi syyttää kuin corea? käyttäjiäkö pitäisi syyttää siitä että siirtävät rahojansa? Core ei ole onnistunut tekemään (ainakaan vielä) toimivaa skaalausta, ja muita kehittäjiä ei ole tuon jumalteamin lisäksi? Tämähän on sitä aitoa “decentralisaatiota”?
Toisekseen, Bcash on joku shitcoini menneisyydestä, joten on varsin silmäänpistävää, kun asioista muka tietävä kutsuu muita projekteja väärällä nimellä.
Jos isot firmat panostaa “2x-forkkeihin ja Bcashiin”, eivätkä segwitiin, niin mitä tämä kertoo? Kannattaisikohan teidänkin firman tehdä asioiden eteen jotain?
Ja siellä coren roadmapissa voi olla ihan mitä vaan, mutta toistaseksi ei ole mitään toimivaa ratkaisua otettu käyttöön.
Core varmasti tekee ainoana devteamina parhaansa. Mutta millä tavalla se on Bitcoinin ydinominaisuuksien mukaista, että ylipäätään vain yksi taho siellä koittaa tehdä parhaansa?
Varsinaisesta aiheesta, eli siirtojen jumituksesta, kyllä se jono siitä purkautuu, nyt kun Bitcon Cash julkaisi päivityksen tuohon louhinnan vaikeustason muutoksiin. Eli core ei tehnyt tämänkään asian eteen mitään.
1 tykkäys
Shitcoinien volyymit lienee aika vähäisiä?
Näiltä toivois jonkinlaista pläniä miten homma toimii kun siirtoja on visan verran.
Hienoa Sami kun tuot toista näkökantaa esille. Kertoisitko miksi päätit aloittaa sen vasta 3 vrk sitten?
Toki shitcoinien volyymit ovat vähäisiä, eli niillä ei ole ollut välttämättä tarvetta skaalautua. Mutta on olemassa projekteja, joilla on skaalautumissuunnitelmat valmiina kuitenkin, jos tarvetta olisi, jopa visan määriin asti. En lähde tässä off-topicoimaan mistään alt/shitcoineista enempää, jokaisen täytyy näissä tehdä omaa selvittelytyötä jos altcoinit kiinnostaa.
Sen tähden aloitin tässä vasta 3vrk sitten, kun ihmettelin mikä noissa siirroissa kestää, ja tutkittuani aihetta, huomasin täällä olevan varsin vähän ja yksipuolisesti informaatiota. Ja minusta oli hyvä tuoda näitä asioita ilmi, kun kukaan muukaan ei sitä näyttänyt tekevän.
En varsinaisesti haluaisi ottaa kantaa muuhun, kuin tuohon informaation yksipuolisuuteen, ja kehotan kaikkia tekemään omaa tutkimustyötä mahdollisimman paljon, ajattelemaan itse ja välttämään tunnepohjaisia päätöksiä sijoitustoiminnassa.
Pikkusen joutuu kuitenkin provosoimaan, että syntyisi jotain keskustelua 
Ja vielä mielestäni objektiivinen näkemys avoimesta koodista:
Jokainen voi sitä kehittää ja tehdä siitä omia projekteja, ja jos onnistuu kehittämään koodia toimivammaksi, niin yleensä se paremmin toimiva versio tullaan lopulta ottamaan käyttöön.
Henkilökohtaisesti en ole tarpeeksi viisas arvioimaan kumpi on loppupeleissä parempi, Segwit 1mb vai ilman segwitiä 8mb. sen takia en aio myydä Bitcoin Cashejani, vaan varmuuden vuoksi holdaan molempia yhtä paljon. ainakin toistaiseksi.
1 tykkäys
siis tuo 300 s:n siirto menee joskus käsittelyyn? Millä perusteella, mikä algoritmi sen ottaa käsittelyyn?
Itse seuraan tilannetta täältä: https://jochen-hoenicke.de/queue/#24h
Näyttäisi yön aikana menneen kaikki yli 100sat/B maksut läpi, mikäli tulkitsin oikein.
Tätä skaalautuvuutta on monessa paikassa käsitelty, törmäsin mielenkiintoiseen versioon jossa vakuuteltiin nimenomaan että lohkokoon kasvattaminen ei skaalautuvuutta ratkaise
Tuntuu järkeen käyvältä, skaalausta pitää hakea muualta…
Oli kyllä liian pitkä video, enkä oikein tiedä mitä kohtaa tarkoitit siinä?
Mutta toistaiseksi, kun ei ole tarjolla muuta tapaa skaalata, on luonnollista, turvallisinta ja helpointa nostaa vain tuota maksimi lohkokokoa.
Mitä siirtojen hitauteen tulee (12minuutin jälkeen videolla jotain juttua), on Bitcoinissa hirmuinen jono, ja seuraavaan lohkoon siirron saaminen edellyttää siirtokulujen maksamista enemmän kuin muut käyttäjät. Myöskin bitcoinissa on käytössä “RBF” (replace-by-fee) toiminto, joka mahdollistaa siirron tekemisen uudelleen suuremmalla siirtokululla, jotta siirto menisi nopeammin perille. Tämä RBF toiminto estää alunperin bitcoinissa olleen “0-conf” siirron, koska huijarilla olisi mahdollista muuttaa tekemäänsä siirtoa (esim poistuttuaan kaupasta), ennen kuin alkuperäinen siirto kirjautuu seuraavaan lohkoon.
Bitcoin Cashistä sen sijaan on poistettu tuo “RBF”, joten siinä on mahdollista tehdä taas noita 0-conf siirtoja, niinkuin bitcoinissakin aikaisemmin. RBF toiminnolle ei ole bitcoin cashissa käyttöä, sillä lohkot eivät ole täynnä, eikä kenelläkään ole tarvetta suurentaa siirtokuluja, kun jo periaatteessa 0-kuluilla pääsee aina seuraavaan lohkoon.
Oikaiskaa toki joku jos olen väärässä?
Edit: poistettu off-topic video.
RBF on jotain, mikä on oikeasti louhijoiden ylivallan alla päättää onko sitä vai ei. Lisäksi, louhijoiden kannalta sen tukeminen on taloudellisesti järkevää, koska sillä tavalla he saavat enemmän rahaa lohkoistaan. Sen takia tämä on se tila mihin verkko ennen pitkää tulee luontaisesti asettumaan, ihan sama mitä kehittäjät tai valtaosa käyttäjistä haluavat, koska jokainen louhija voi päättää ihan itse suorittaako RBF koodia vai ei.
Ainoa asia mitä kehittäjät voivat asian suhteen tehdä on ehdottaa miten asia kannattaisi hoitaa. On täysin louhijoiden kontolla päättää millä tavalla he valitsevat mitkä transaktiot he tunkevat lohkoihinsa. Sitä ei pysty mikään muu taho sanelemaan.
Nykyinen Opt-in RBF malli on sellainen, että niin kauan kuin louhijat katsovat, että sitä kannattaa seurata, transaktion tekijällä on mahdollisuus transaktiota luodessaan päättää haluaako hän mahdollisuuden vaihtaa sen myöhemmin erilaiseen vai ei. Tämä tieto on myös selvästi nähtävissä itse transaktiosta, että voiko sen tämän mallin puitteissa vaihtaa toiseen. Tämä Opt-in malli nimenomaan mahdollistaa myös vanhan tyyppisen 0-conf maksamisen, koska maksun vastaanottajallekin on nähtävissä tieto siitä onko maksu RBF maksu vai ei.
Itseasiassa vähäinen lompakkotuki RBF siirtojen tekemiselle ylipäänsä tarkoittaa, että pääosa käyttäjistä ei käytännössä edes kykene tekemään sellaisia, joten vaikutus 0-conf siirtoihin on olematon.
Mutta loppukaneettina voisi toistaa, että on täysin louhijoiden kontolla päättää tukevatko heidän löytämänsä lohkot RBF:ää vai ei. Tämä pätee käytännössä jokaiseen kryptovaluuttaan, joka toimii lohkoketjun avulla. Jos louhijat ovat sitä mieltä, että se ei ole hyvä, he voivat lopettaa siirtojen korvaamisen (ja kerätä hitusen vähemmän coineja tuloksena). He voivat myös päättää tukea sitä kaikille siirroille (ja kerätä hiukan enemmän coineja tuloksena).
Bcash kehittäjien versiosta se on kyllä poistettu, mutta kuten Bitcoinissa, mikään ei estä louhijoita tekemästä asian suhteen ihan niinkuin haluavat. Jokainen yksittäinen louhija voi päättää ihan omatoimisesti miten päin asian hoitaa.
Algoritmin suhteen menee jonkin verran arvailuksi, koska jokainen louhija voi sen omatoimisesti vaihtaa ilman, että tulee ongelmia saada lohkoja hyväksytyksi. Mutta ainakin Bitcoin Coren mukana tuleva algoritmi on enemmän tai vähemmän sellainen, joka pyrkii keräämään transaktiopaketin siten, että lohkopalkkioiden kokonaismäärä on mahdollisimman suuri.
Tärkeitä muuttujia tässä siis ovat a) transaktion maksama kokonaispalkkio ja b) transaktion koko tavuissa. Transaktion koko taas riippuu siitä miten pirstaleisesta lompakosta coineja lähetetään. Lompakon pirstaleisuus on tulosta siitä miten monesta erillisestä siirrosta siellä olevat coinit ovat peräisin ja mitkä niiden bitcoin-määrät ovat suhteessa siirrettävän määrän kokoon.
Yleensä nämä muuttujat yhdistetään lopuksi yhdeksi numeroksi eli satoshia per tavu, joita vertailemalla saa hyvän idean siitä minkälaiselle prioriteetilla transaktiosi on transaktio"jono"ssa. Lainausmerkit, koska suoranaisesta jonotuksesta ei ole kyse, koska eteen voi aina kiilata maksamalla enemmän per tavu.
Tätä juuri ajoin takaa. Jos noin on, niin ei ole mitään takeita sille että siirto tulee tapahtumaan, jos kiilataan ja transaktioliikenne on niin vilkasta ettei pienemmät palkkiot kiinnosta ketään.
Kyllä, mutta jos näin käy, niin siirron voi katsoa käytännössä peruuntuneeksi. Hyvät lompakot osaavatkin tällöin ottaa tilanteen huomioon ja sallia siirtoon varattujen coinien käytön uusissa siirroissa sen jälkeen.
ok, tuo peruuntuminen pitäisi sitten olla jonkinlainen standardi “transaktio”, jotta lompakon saldo palautuisi.
Tai voisiko verkolla olla roskankeruu systeemi, joka toteuttaisi roikkumaan jääneet siirrot?
Tai sitten se jonotus olisi sellainen että JOSKUS, pikku hiljaa pääsee jonon kärkeen, ja louhijoiden olisi pakko ottaa se käsittelyyn.
Niin tai näin, mutta se pitäisi olla ja on? bitcoinin määrittelyissä ?