Jos henkilöllä on 1 BTC, jonka alkuperää ei muista enää, ja hän myy sen hinnalla 8000 €, minkä verran pitää maksaa veroa??
Tässä on käsittääkseni kaksi vaihtoehtoa:
- Lohkoketjusta näkee milloin kolikkoa on viimeksi liikuteltu. Sen päivän kurssihinnan voi kyllä selvittää eli siitä selviää ostohinta. Ostohinnan ja myyntihinnan välinen ero on voitto josta sitten pitää se vero maksaa.
- Jos kolikko on oikeasti vanha niin sitten voi viimeisimpien verohallituksen ohjeiden mukaan käyttää hankintameno-olettamaa. Tämä tarkoittaa sitä että kolikoiden ostohinnaksi oletetaan 20% niiden myyntihinnasta. Eli siis oletetusta 8000 euron myyntihinnasta lasket 20% mikä tekee 1600e (tämä on siis oletettu ostohinta), vähennät sen 8000 eurosta ja erotukseksi tulee 6400 euroa. Maksat sitten tuosta 6400 eurosta /nukä on voittosi) normaalin pääomatuloveron.
Tapauksessasi vaihtoehto 2) on järkevämpi jos kerran kolikko oikeasti on useita vuosia vanha. Ilmoitat vain veroilmoitusta täyttäessäsi että käytät hankintameno-olettamaa.
Lohkoketjusta kannattaa varmaan selvittää kuinka vanha kolikko on eli onko hankintameno-olettaman käyttö järkevää.
Mitä jos juuri se kolikko ei ole vanha? Miksi kolikon liikuttelulla on merkitystä? Raha on kiertänyt eri pörsseissä vuosien aikana, eikä kauppaa ole tehty, ja pörssistä on todennäköisesti saatu eri kolikko bitcoin lompakkoon takaisin. Raha on ollut ainakin hänen (nyt edesmenneellä) kaverilla lainassa, mtgoxissa ja muissa kaatuneissa pörsseissä, joista tietoja ei enää saa. Sen jälkeen unohtunut pitkäksi aikaan yhteen toiseen pörssiin, josta olisi rahat nostamassa sitten kun myy. Käynyt pari kertaa omassa lompakossa tässä välissä vielä kaiken lisäksi 
Jos verottaja uskoo tuon tarinan niin sitten käytät hankintameno-olettamaa. Sillä tuon tarinan puitteissa kolikko on oikeasti vanha kun se kerran on Mt.Goxissakin käynyt. Kannattaa laittaa mukaan kaikki mahdolliset tarinaa koskevat dokumentit jos yhtään sellaista on jäljellä.Pitäisi kai ainakin oman llompakon tiedot tallella olla? Niistähän näkee tukevatko kyseiset tiedot tarinaa vai ei.
Voisi olla helpompaa ja halvempaa sanoa, että osti x hinnalla ja myi y hinnalla, mutta ei hänellä ole tilitapahtumissa siirretty rahaa pörsseihin… kai siitä joku todiste pitäisi olla.
Hankintameno 20% voi käyttää vaikka kolikko olisi hankittu eilen (Ei todennäköisesti kannattaavaa). 40% hankintameno taas vaatii että pitää olla 10 vuotta ollut holdissa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeet_ja_osingot/osakkeiden_myynt/
1 tykkäys
Jep. Hankintameno-olettamaa saa aina käyttää ja silloinkin jos ilmoittaa oikean hankintahinnan ja hankintameno-olettama tekee tilanteesta edullisemman. Eli siis ei vaadi sitä että ostotapahtuma on kadonnut / unohtunut. Sitä kannattaa käyttää aina jos se on edullisempaa.
Tuo yli 10v holdauksen 40% olettama onkin sitten aika paljon mielenkiintoisempi asia. Olettaisin että se tulee tulevaisuudessa vaatimaan jotain todisteita siitä että hankinta joko on varmasti tai todennäköisesti niin vanha? Ei ehkä kovin relevantti asia vielä mutta muutaman vuoden päästä alkaa jo olla joillekin.
Kannattaakohan?
Verohallinto sanoo:
“Älä liitä kuitteja ja tositteita veroilmoitukseesi, vaan säilytä ne itselläsi. Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa.”
Lieneekö edes järkevää työajan käyttöä Verohallinnossa pyytää tarkempia selvityksiä 1 BTC:n myynnistä.
Suoraviivaisinta ja rehellisintä olisi kirjoittaa veroilmoitukseen suoraan, että “en muista alkuperää”. Minullakin on vanhoja myymättömiä coineja joiden alkuperää en tarkkaan muista, enkä keksi mitä muutakaan niiden osalta voisi ilmoittaa. Lisädokumenttien lähettäminen vain sotkee asiaa, varsinkin jos ne eivät ole aukottomia.
Samankaltainen tilanne itselläni. noin 1 btc verran louhin aikoinaan mistä ei todellakaan mitään dokumentteja jäljellä ja kolikkoa kierättänyt ties missä. Myös jotain 0.5 btc verran möin tietokone komponentteja ja näistä saadut coinit myös kiertänyt vaikka ja missä eikä mitään dokumentteja tallessa. noista aikaa about 5v. Itseä lähinnä kiinnostaa voiko verottaja väkisin vaatia selvitystä alkuperästä jos rupeaa oikein hankalaksi? ja jos ei ole näyttää mitään dokumentteja millaisia seuraamuksia tästä voi tulla jos menee siis esim euroiksi vaihtamaan?
1 tykkäys
Tämä minuakin kiinnostaisi. Mutta itse ainakin epäilen, että jos alle kuusi-seitsemän numeroisista summista on kyse, niin tuolla hankintameno-olettamalla pääsee pitkälle, kun ei asiaa sen kummemmin ala selittelemään.
Pääomatulon osalta uusi vero-ohjeistus yksinkertaistaa tilannetta, koska verotuspäätöksen osalta ei ole väliä mikä alkuperäinen hankintahinta on ollut jos käytetään hankintameno-olettamaa. Olisin yllättynyt jos verottaja katsoisi työnkuvaansa kuuluvan asian enemmän selvittämisen, jos veroina maksettavat euromäärät joka tapauksessa ovat oikein.
Louhittujen coinien suhteen kannattaa olla varovainen jos ansiotuloveroa ei ole maksettu. Siinä pitäisi periaatteessa oikaista aikaisemman vuoden verotusta.
1 tykkäys
Niin ei ole maksettu kun edes tiennyt silloin että siitäkin lystistä maksettava vaikka vain hodlaa.
Joo, sulla on kyllä pointtia. Ja koska asia on noin niin sittenhän ketjun avaajan kysymys ratkeaa. Siitä vain myymään kolikkoa silloin kun tarvitsee ja ilman muuta järkevää käyttää hankintameno-olettamaa tässä tapauksessa (koska kolikkohan on vanha, Mt. Goxissakin käynyt) eli hankintahinta saletisti hyvin pieni. Ja kun hankintameno-olettamaa käyttää niin ei siinä tosiaan mitään hankintahintadokumentteja tarvitse. Tämä on ilman muuta järkevin menettely kysyjän tapauksessa.
1 tykkäys
Voikos tätä hankintameno-olettamaa käyttää forkki coineihin mitkä on saanut ”ilmaiseksi”?
Ei kai siihen mitään estettä ole. Verohallinnon ohjeessahan todetaan:
“Ostohinnan ja voiton hankkimiskulujen sijaan myyntihinnasta voidaan vähentää niin sanottu hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on aina vähintään 20 % myyntihinnasta. Jos olet omistanut osuuden yli 10 vuotta, myyntihinnasta voi vähentää 40 %. Hankintameno-olettaman lisäksi ei enää saa vähentää todellista ostohintaa ja kuluja, vaan hankintameno-olettama on vaihtoehto niiden vähentämiselle.”
Ainakin minä ymmärrän tuon niin että hankintameno-olettamaa voi käyttää AINA (koska ei tuossa mainita mitään rajoituksia sen käytölle).
Tämähän on aivan totta kyllä. Tosiallisesti tämähän harvoin on edullisempi tilanne verotettavalle, kuin ostohinnan mukaan.
Ongelmaksi vain muodostuu se, että jos summat on kamalan suuria, pitää pystyä näyttämään että coinit ovat ylipäätään sinun, eikä kyseessä ole rahanpesua, lahjaveronkiertoa tai mitä kaikkea muuta voikaan keksiä.
Pitääkö? Rahanpesulait on perusteltu siten, että tietyillä toimijoilla, kuten kryptopörsseillä ja pankeilla, on alakohtaista erityisosaamista ja tietoa tyypillisten asiakkaiden toiminnasta. Verottajalla ei ole.
Verojen ilmoittamisen turha hankaloittaminen johtaa myös siihen, että kaikkia tuloja ei ilmoitetta.
No otetaan hypoteettiseksi keissiksi Herra X, jonka vuositulot liikkuvat 50 000 euron paikkeilla. Hän louhi ja osti eri väyliä pitkin useamman kymmentä bitcoinia joskus vuosina 2010-2011. Hän muistaa niiden olemassa olon, löytää pääsyn niihin ja myy, sanotaan vaikka 10 miljoonalla. Verottajaa varmasti kyllä kiinnostaa tämän suuruinen summa, eikä pelkkä 10m x 0,8 x 0,34 verojen maksu riitä. Ovatko rahat ylipäätään hänen?
Itse louhimansa kolikot hän pystyy kyllä todentamaan verottajalle, mikäli ne pystyy jäljittämään alkuperäiseen lompakkoon. Mutta entä jos kolikkoja on kierrätetty vaikka pörssien, kasinosaittien tai minkälie kautta siten, että alkuperäisiä osoitteita ei löydy. Saatika jos olet saanut alkuaikoina bitcoineja millon mitäkin vastaan - eihän niillä juuri arvoa ollut - eikä minkään näköisiä dokumentteja ole näyttää.
Kyseenalaistan siis sen, että riittääkö pelkkä privaattiavaimen hallussapito omistusoikeuden toteamiseen? Mikä estää kiertämästä veroja tai pesemästä rahaa, jos avaimet voi vain antaa jonkun käteen ja todeta “ei ole dokumenttejä”, maksaa verot ja tadaa raha on puhdasta.
En tiedä mikä on globaalin rahanpesun markkinahinta, mutta minusta 27,2% komissio itse verottajalta ei kuulosta ollenkaan pahalta, että rahat saa tilille ja kiertoon.
Kryptojen rajoittaminen lainsäädännöllä nykyisen pankkijärjestelmän muottiin johtaa siihen, että ne eivät ole todellinen vaihtoehto, paitsi siltä varalta, että nykyjärjestelmä romahtaa.
Länsimaiden ulkopuolella pelkkä privaattiavaimen hallussapito riittänee jatkossakin.
“En tiedä mikä on globaalin rahanpesun markkinahinta, mutta minusta 27,2% komissio itse verottajalta ei kuulosta ollenkaan pahalta, että rahat saa tilille ja kiertoon.”
Rahanpesulaissa ei tietääkseni riitä rahojen saaminen kiertoon, vaan kaikki rahanpesuilmoitusvelvolliset on määrätty tekemään omat varmistuksensa vaikka rahojen alkuperä olisi jo aikaisemmin selvitetty. Ilmoitusvelvollisten joukko on laaja.
Voi olla, että verottaja tekee omat tarkistuksensa, mutta niitä tehdään muutenkin. Pelkästään Nordealla työskentelee talousrikosten torjunnassa 1500 henkilöä, mikä on aika paljon suhteessa esim. Suomen poliisien määrään, joka on 7200. Rahanpesijät eivät luultavasti myöskään arvosta sitä, että verotiedot ovat julkisia.
Ilmeisesti ainakin USA:ssa voi veroilmoituksessa ilmoittaa myös laittomia tuloja, eli verottajan päätehtävä on kerätä rahaa valtion kassaan. Rikosten selvittäminen hoidetaan muualla. Voi olla, että Suomessa ei näin ole.