Kovasti ihmettelen hallituksen toimia…eläkeiän nostoa suunnitellaan ja työvoiman tarjontaa pyritään muutenkin lisäämään.
Eikö oikeasti ymmärretä mihin maailma on menossa ?
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Tietokoneet+vievät+pian+lähes+puolet+työpaikoista/a1381462908221
“Robotit, keinoäly ja muut uudet tekniikat korvaavat lähes puolet työpaikoista 20 vuoden kuluessa”
Onko vanha sanonta " ei työ tekemällä lopu" tullut tiensä päähän uudella vuosituhannella? Joudunko vielä todistamaan elinaikanani työn, tämän satoja tuhansia vuosia vanhan tradition, ehtymistä ihmiskunnan keskuudessa? Emmekö voi tulevaisuudessa enää luottaa siihen, että saamme tehdä työtä, vaan joudumme makaamaan joutilaina kuka missäkin mielivaltaisessa asennossa? Tuhoaako tämä luvattu maa, tämä runsauden anarkia, koko olemassaolomme tarkoituksen, työn?
Kun vääjäämätön on tapahtunut, kun olemme ulkoistaneet ajattelun tekoälylle, siivoamisen robotille ja kokkaamisen keinotekoselle kokille, niin miten selviämme itsemme ja rajattoman vapaa-aikamme kanssa? Emme voi enää päivitellä kesälomalla, että tuleepa aika pitkäksi kun ei pääse töihin. Kun tämä tuomionpäivä on käynyt toteen, ja kaikki työ on todellakin loppunut maailmasta, niin ainakin voimme vastata jälkiviisaina vanhaan sanontaan, " ei työ tekemällä lopu", että, “loppui jo.”
Newsflash: Työpaikkojan määrä ei ole vakio. Uusi robottirotu ei tule syrjäyttämään ihmistä työntekijänä.
Newsflash 2: Työpaikat eivät ole resurssi. Ihminen ei tarvitse töitä elääkseen vaan töitä tarvitaan tuotteiden ja palveluiden valmistamiseksi.
Kurt Vonnegutin aikaansa edellä oleva dystopiakuvaus “Sähköpiano” käsittelee tulevaisuuden USA:ta, jossa automaatio on syönyt lähes kaikki työpaikat.
Nähdäkseni ongelmia koituu myös irtisanomisista seuraavan kollektiivisen ostovoiman hupenemisesta, robottifirmatkin tarvitsevat markkinat asiakkaineen ellei sitten tekoäly tee roboteista oikeustoimikelpoisia asiakkaita omine lompakkoineen.
Hommahan alkaa haista, jatkossa tietysti lihaihmisille ei ole mitään jakoa yhtään missään, kun robottien tai tekoälyjen nostaminen päättäjien joukkoon luo uudenlaisia kilpavarusteluasetelmia. Lopulta kun päättäjistö koostuu pelkästään roboteista, nämä voivat päättää että huoltokuljetukset jäljellä oleviin ihmisreservaatteihin lopetetaan kannattamattomina ja ehkä muutaman ansioituneen yksilön DNA ansaitsee tulla taltioiduksi museoon. End of the story.
Taas metsään, asiakkaat kuluttavat, eivät tuota. Kollektiivinen ostovoima ei koskaan hupene vaan siirtyy toisiin käsiin.
Ihmistyövoiman tarve on vähenemässä eksponentiaalista tahtia. Tämä kehitys alkoi jo yli 100 vuotta sitten, teollisten vallankumousten kautta. Tästä eksponentiaalisesta käyrästä on hyvä ymmärtää, että tähän asti kehitys on ollut melko tasaista. Se on ollut niin hidasta, että sitä on vaikea huomata. Silti kehitys on ollut ihan selvää. Kun nykypäivänä normaalit työttömyyslukemat ovat 5-10%, ja siellä täällä yli 10%, oli normaalit lukemat viime vuosisadan alkupuolella vain muutamaa prosenttia. Jos joku kuvittelee tämän kehityksen johtuneen jostain muusta kuin teknologisesta työttömyydestä, on hän valitettavasti täysin pihalla.
Työpaikkojen hupenemista on jarruttanut merkittävästi kaksi ilmiötä, jotka ovat pitäneet huolen siitä että olemme eksponentiaalisessa kehityksessä vasta alkuvaiheessa. Tuota käyrää jos katsotaan niin yhteiskuntamme nykytilanne on jossain tuon toisen mustan pisteen kohdalla. Todellinen mullistus on vasta tulossa. Nämä kaksi jarruttavaa ilmiötä ovat siis palvelusektorin menestys länsimaissa, ja edullisen halpatyövoiman käyttö köyhissä maissa.
Nuo molemmat jarruttavat ilmiöt ovat hätää kärsimässä tällä hetkellä. Palvelusektorinkin töitä ollaan automatisoimassa kiihtyvällä tahdilla, ja maailmassa ei pikkuhiljaa enää ole niin halpaa ihmistyövoimaa, että hyvinkin monen työtehtävän lähes täydellinen koneistaminen ja automatisointi ei kannattaisi enää. Automatisointi kiihtyy, tästä konkreettisena esimerkkinä Foxconn, joka on kiihdyttämässä robotisointisuunnitelmiaan. Foxconn on asentamassa tehtaisiinsa miljoona robottia tällä vuosikymmenellä.
Tietysti Foxconn yrittää rauhoitella ihmisiä sillä, että he väittävät työntekijöidensä tämän jälkeen siirtyvän insinöörien ja teknikkojen hommiin. Tämä on puolitotuus, sillä totuus on se, että heidän ihmistyövoimastaan suurempi osa tulee tekemään töitä insinööreinä ja teknikkoina, mutta samalla heidän käyttämä ihmistyövoima tulee kokonaisuudessaan vähenemään huomattavasti. Siitä he eivät tietenkään puhu, koska se voisi “näyttää huonolta”, mutta se on kuitenkin heidän tavoite, ja lopputulos.
Se mitä kaikki ne idiootit, jotka kuvittelevat teknologiakehityksen korvaavan kaikki vanhentuvat työpaikat uusilla syntyvillä työpaikoilla, kuvittelevat, on että uusia työpaikkoja on määrällisesti yhtä paljon kuin aiempia, vanhentuneita työpaikkoja. Tämä on se avainkysymys, johon vastaamalla selviää totuus. Totuus on se, että puhutaan sitten maanviljelystä, teollisuudesta tai palvelusektorista, automatisointikehitys on saavuttamassa kriittisen pisteen. Erityisesti ne työt, joita on määrällisesti paljon, tullaan armottomasti automatisoimaan. Ihmisille jää pääasiassa niin sanottuja asiantuntijatöitä. Asiantuntijatöitä on määrällisesti huomattavasti vähemmän kuin niitä massatyöpaikkoja, jotka ovat nyt lähtemässä.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa yhteiskunnalle? Se tarkoittaa sitä, että yhä pienemmällä osalla ihmisistä voi mitenkään olla säännöllistä täysipäiväistä palkkatyötä, jossa tehdään jotain tiettyä asiaa päivästä toiseen. Se realiteetti on hupenemassa. Kuten olemme jo nyt nähneet työmarkkinoiden kehityksestä, tulevaisuus on siinä että yhä useampi ihminen tekee töitä itselleen, eräänlaisina freelancereina. Harrastusten ja työn ero hälvenee.
Tosiasiassahan tämä on äärimmäisen positiivinen kehitys. Ihmiset vapautuvat vihdoin ja viimein työn orjuudesta, ja ovat konkreettisesti huomattavasti vapaampia toteuttamaan itseään ja löytämään kiinnostavaa tekemistä itselleen. Kääntöpuolena on se, että kaikille yhteiskunnan tasoille elintärkeä kuluttajien ostovoima täytyy jotenkin taata. Minun mielestäni tähän on ehdottomana ja kriittisenä ratkaisuna perustulo, joka mahdollistaa juuri erilaisten freelancer-töiden tekemisen sillä tavalla, että pienelläkin työllä voi saada riittävän elannon.
Tekemistä ihmisille toki aina riittää, mutta tässä kehityksessä olennaista on se, että tulevaisuudessa kaiken ihmiselämän ylläpidolle tarpeellisen työn tekemiseen tarvitaan enää vain ehkä 5% ihmisistä. Loput 95% tekevät asioita, joiden tekeminen ei ole välttämätöntä. Kaikkea sellaista, mitä ihmiset tekevät pääasiassa sen takia, että se kiinnostaa jollain tavalla. Tämä on toki hyvin positiivista kehitystä. Se on kehitystä kohti niukkuuden jälkeistä taloutta.
Amen.
Aika masentavaa.
Masentavaa siksi, että en näe jälkikasvulleni oikein paikkaa maailmassa. Itselleni näen kyllä, en pelkää oman paikkani puolesta. Mutta nuo penskat.
Isäni arvioi jo 30 vuotta sitten, että “oikeasti tarpeellisen” työn tekijöitä oli sillä hetkellä (Suomessa) enää 20-25%. Tämä luku on entisestään pienentynyt.
Asian hahmottamisessa on mielestäni hyvä olla jokin viitekehys. Vapaiden markkinoiden näkökulmasta tarpeellista työtä on kaikki se, mistä joku haluaa maksaa. Vapaiden markkinoiden yhteiskunnassa ei ole minimipalkkoja, minkä vuoksi ei-vapaaehtoista työttömyyttä ei ole. Kaikki työkykyiset pystyvät löytämään työpaikan (tai työllistymään freelancerina), ja korvaus perustuu työn arvoon teettäjälle. Koska suuri osa ihmisistä ei (ainakaan siirtymäkauden aikana) pysty tuottamaan kellekään merkittävää lisäarvoa, perustulo voi olla hyvä siirtymäkauden ratkaisu. Samoin työkyvyttömistä huolehtiminen pitää jotenkin järjestää.
Tällä hetkellä sosiaalivaltio ylläpitää pyöreästi 50% kaikesta toiminnasta itsellään, ja sitä voi kuvata eräänlaisena syöpänä, jolla on kuumeinen aineenvaihdunta, mutta ei käytännössä mitään ulospäin näkyvää hyödyllistä kontribuutiota. (Usein tärkeinä valtion tehtävinä pidetyt koulutus ja terveydenhoito ovat indoktrinaatiota pahimmasta päästä.) Tässä yhteiskuntajärjestelmässä työttömyysaste on alkanut nousta, koska työ on yhä sekavampaa ja ihmiset oireilevat (+vapaan sektorin ei kannata palkata huonotuottoisia ihmisiä valtavilla palkoilla).
Tälläkin hetkellä alle puolet suomalaisista käy työssä. Kaikki muut prosentit ovat tavallaan poliittista arviointia siitä, kenen kuuluisi
olla työssä. Tämä on puhdasta faktaa ja olen täysin vakuuttunut siitä että määrä sen kuin pienenee.
Mikä huolettaa tulevaisuudessa on tietty automatisoinnin tuoman hyödyn oikeudenmukainen jakaminen.
Mihin tarvitaan tuotantolinjoja jos mennään siihen että valtaosa päivittäistavaroista voidaan 3D-tulostaa? Halpahallit saattavat jatkossa korvautua tulostuslaitoksilla, josta asiakas käy noutamassa netissä tilaamansa tuotteen, joka sitten tulostetaan asiakkaan toiveiden ja tarpeitten mukaan. Työpaikkoja jää silti vielä raaka-aineiden tuotantoon, logistiikkaan, tukitoimintoihin, energiantuotantoon, maatalouteen ja hoivatyöhön.
Robotit vanhuksia kääntelemässä vanhainkodissa?
Robotit taistelukentillä? Jalkaväkimies on kohta samanlainen historiallinen reliikki kuin puinen linjalaiva.
Jos ihmiskunta aloittaisi tosissaan avaruuden asuttamisen, taloussysteemi muuttuisi luonteeltaan avoimemmaksi, nythän koko porukka vain jumittaa yhdellä pallolla, jonka hyödylliset resurssit ovat käymässä vähiin.
[quote=“jarif, post:9, topic:1176”]Aika masentavaa.
Masentavaa siksi, että en näe jälkikasvulleni oikein paikkaa maailmassa. Itselleni näen kyllä, en pelkää oman paikkani puolesta. Mutta nuo penskat.[/quote]
Yritä saada ne kiinnostumaan opiskelusta.
Kyllä niille sillon työtä riittää.
Väittäisin että työtä riittää aloilla joihin ei voida automaatiota soveltaa kustannustehokkaasti. Esim. putki- ja sähkö-saneeraukset
ja muu perus-parannus. Näillä aloilla ympäristön muutokset, suunnitelmien/kuvien paikkaansa-pitämättömyys aiheuttavat vielä pitkälle tulevaisuuteen
aivan liian paljon päänvaivaa robottien selvitettäväksi. Sitten asia muuttuu kun keinoälyllä varustetut robotit oppivat ajattelemaan jaoppimaan.
Eli amis-linjalta(kin) tulee ne tulevaisuuden täys-työllistetyt.
[quote=“AnttiLehtinen, post:14, topic:1176”]Väittäisin että työtä riittää aloilla joihin ei voida automaatiota soveltaa kustannustehokkaasti. Esim. putki- ja sähkö-saneeraukset
ja muu perus-parannus. Näillä aloilla ympäristön muutokset, suunnitelmien/kuvien paikkaansa-pitämättömyys aiheuttavat vielä pitkälle tulevaisuuteen
aivan liian paljon päänvaivaa robottien selvitettäväksi. Sitten asia muuttuu kun keinoälyllä varustetut robotit oppivat ajattelemaan jaoppimaan.
Eli amis-linjalta(kin) tulee ne tulevaisuuden täys-työllistetyt.[/quote]
Opiskelua sekin on 
Mutta hyvä pointti!
Ellei sitten tulevaisuudessa jyrätä talot matalaksi ja tehdä samaan hintaan koko uusi talo tehtaalla.