Muistan lukeneeni jostakin, että verohallinto kehoitti olla lähettämättä mitään liitteitä.
Hajoita ja hallitse.
Minulle tulleessa selvityspyynnössä kelpasi myös säpön liitteet.
Erikoiskiitos Coinmotionin uusille sivuille, joista sai eriteltyä pelkät ostot ja tuostahan ne nopeasti laski ja samalla lähetti verottajalle koko vuoden .xls-tiedoston lisäksi ruudunkaappaukset ostoista.
Nyt tuli sitten tieto, että tappiot voi vähentää verotuksessa. Jee. Lienee edelleen eri omaosuusluokkaa, kuin esim. osakkeet, jolloin vähennykset eivät mene ristiin?
Entä mitenhän on varastettujen kryptojen kanssa? Niitä minulla riittää… miten pelkään, että niitä ei kuitenkaan tappioina saa vähentää. Tietoa tästä, tai arvauksia?
Siis hetkinen, tappiolliset kaupat voi vähentää verotuksessa? Mistä päivämäärästä lähtien? Onko linkkiä moiseen päätökseen?
Oisko tuo nyt niin että verokarhu saa helpommin selville sellaisetkin jotka eivät aiemmin ole ilmoitelleet kun tehdään luovutustappiosta täky jolla madalletaan kryptokaupan ja tappiollisen myynnin ilmoituskynnystä?
Verottajan webbisivulla ohjeistus on edelleen päivitettävänä vaikka KHO:n päätöksestä on jo yli 2 kk. Eipä oo virkamiehillä kiire…
On myös ärsyttävää kun nykyisessä OmaVero-palvelussa ei ollut mitään mahdollisuutta lisästä liitetiedostoa missä ostot ja myynnit olisivat eriteltynä.
Lisäksi aika erikoista että myyntivoitot piti ilmoittaa kohdassa “Muu pääomatulo” johon pitäisi laittaa esim. maksajan y-tunnus ja maksaja. Laitoin tuohon itse välittäjän tiedot ja menin sillä olettamalla että hankintameno-olettamaa saa käyttää.
Sitten tulee hauska tilanne jos joku kyselee Bitcoinien alkuperästä. Olen joskus ostanut X Bitcoinia ja tähän mennessä myynyt paljon enemmän kuin olen koskaan ostanut, Bitcoinien määrä on vaan lisääntynyt lukemattomia altcoineja veivaamalla. Joten fi-fo periaatteella noilla ei ole olemassa mitään hankintahintaa - koska ne joilla semmoinen oli, on jo myyty aikoja sitten.
Onko kukaan kysynyt Verohallinnon kantaa kryptojen luovutusjärjestykseen silloin kun lompakkoja on useita? Käytännössähän esim osakkeissa ei tarvitse noudattaa FIFO (first in first out) periaatetta silloin kun eri aikaan eri hintaan ostetut osakkeet sijaitsevat eri arvo-osuustileillä, vaan tuolloin verovelvollinen voi vaatia sovellettavaksi FIFO periaatetta arvo-osuustilikohtaisesti. Tästä päästään akateemisesti mielenkiintoisempaan kysymykseen. Jos esim myydyn bitcoinin hankintahinta on mahdollista selvittää bitcoin-kohtaisesti, voiko verovelvollinen halutessaan luopua FIFO-periaatteesta myös saman lompakon sisällä, jos se sattuu olemaan hänelle verotuksellisesti edullisempaa? Olen verotuksen asiantuntija, enkä näe mitään syytä miksi verovelvollinen ei voisi käyttää itselleen edullisinta tapaa. Asia olisi hyvä saada mainituksi Verohallinnon tulevassa ohjeessa, jottei asiasta tarvitse taas vuosia oikeutta käydä.
Verotusohje ottaa asiaan kantaa.
“Luovutusjärjestyksen seuranta voi tapahtua virtuaalilompakko- tai tilikohtaisesti, mutta tästä on esitettävä tarvittaessa näyttö verotukseen.”
Näin se menee. Esimerkiksi tietyn kryptopalvelun kuten Coinmotionin treidejä voi halutessaan soveltaa yhtenä tilinä verotuksessa ja käyttää siellä tehtyjä hankintoja vertailukohtana. Vaikka olisi muita coineja hankittu muualta aikaisemmin.
Tuo ohje johon Omega viittasi ei ole voimassa vaan päivitettävänä. Mites jos ostan Coinmotionin tilile 2 bitcoinia eri aikaan eri hintaan, esimerkiksi ensimmäisen 100 eurolla ja toisen 20.000 eurolla, ja myyn myöhemmin yhden 8.000 eurolla. Olen aika tuore näissä bitcoin-kuvioissa, toisin kuin verotuksessa, mutta ymmärtäisin, että jostain on selvitettävissä kumpi on tullut myydyksi. Jos kävisi hyvä tuuri ja myydyksi olisi tullut 20.000 eurolla ostettu, niin ainakin itse vaatisin 12.000 euron luovutustappiota. Ymmärtääkseni bitcoinit eivät lompakossa sekoitu samalla tavalla kuin osakkeet arvo-osuustilillä, vaan jokainen bitcoin on yksilö. Vähän sama kuin jos käytäisiin kauppaa paperisilla osakekirjoilla, joissa kaikissa olisi osakenumero. Vaikka osakekirjoja säilyttäisi samassa tallelokerossa, aina voisi valita minkä osakekirjan myy. FIFO on vain olettama silloin kun verovelvollinen ei muuta vaadi eikä näytä.
Mutta joo, verotusvinkkinä. Jos jollain on halvalla ostettuja bitcoineja ja haluaa ostaa lisää, niin ei niitä kannata samaan lompakkoon änkeä. Helpompi asioida Verohallinnon kanssa. Ja jos haluaa myydä, niin kannattaa miettiä mistä lompakosta myy.
Voihan kolikot lompakossa sekoittua. Sinulla on jokaiselle siirrolle eri vastaanotto osoite ja jos siirrät eri määrän niin se ottaa useasta kolikoita. Lompakko ja osoitteet ovat eri asioita. Samoin kolikot taitavat sekoittua pörsseissä vai kuinka?
Pörsseissä tai Coinmotionin kaltaisissa vaihtopalveluissa ne sekoittuvat täysin koska tietyn asiakkaan coinit eivät ole tiettyjä coineja tietyissä osoitteissa, vaan ne ovat osa samaa poolia. Ne erotellaan kirjanpidollisesti ja asiakkaiden kohdalla ne treidit ratkaisee.
Antti-Inkerin esimerkissä siis se 100 eurolla tehty osto toimisi vertailukohtana myynnille aina ensin ja koska yksityishenkilö ei voi muuta kuin fifoa käyttää, tästä ei pääse yli eikä ympäri.
Tuo on kuitenkin mielenkiintoinen pointti miten toimitaan silloin kun bitcoinit ovat oikeasti omassa hallussa ja voi kontrolloida mitä bitcoineja lähettää myytäväksi. Jos lähettääkin tasan sen bitcoinin, joka on myöhemmin hankittu korkeampaan hintaan, toimisiko se vertailukohtana (jos voi todistaa tämän)? Ja todistaa sen kyllä voi, johtuen juurikin bitcoinin hienoista ominaisuuksista.
Itselläni ei ole mitään hajua voisiko noin toimia vai ei. Eli menisikö tuo läpi.
1 tykkäys
Vielä kun joku koodaisi lompakon, josta voi oikeasti valita minkä bitcoinin lähettää myytäväksi. Vai onko tällaisia jo olemassa?
Ei veroilmoitukselle tarvitse laittaa kuin ostopäivä ja hinta sekä myyntipäivä ja hinta. Tietoa siitä mistä lompakosta on pörssiin siirretty myytäväksi ei tarvitse antaa pyytämättä enkä itse antaisi pyydettäessäkään, koska se mielestäni yksityisasia. Luulen että menisi mukisematta läpi ainakin kun ei mainitse soveltavansa FIFOsta poikkeavaa menetelmää. Ainakin sitä voi vilpittömin mielin yrittää. Jos ei mene läpi niin voi valittaa. Ei ole rikos yrittää. Näen että riski lisäselvityspyynnöstä on lähinnä niillä, joista Verohallinnolla on vertailutietoja, eli jotka ovat ostaneet kolikkonsa Suomesta. Tuskin nuo vertailutiedot ovat ihan kenen tahansa verovirkailijan saatavissa. Tappioden osalta voisi myös lisäselvityspyyntöjä tulla, mutta niin kauan kuin ollaan voitolla, niin verottaja iloisena verottaa sen mikä ilmoitetaan.
Jos Coinmotionin palvelu on sellainen, että siellä kaikkien asiakkaiden kolikot samaa poolia, niin silloin Coinmotionin säilytyksessä olevien kolikoiden osalta on sovellettava FIFOa. Mutta jos ostat Coinmotionista, siirrät omaan lompakkoosi ja vuosien kuluttua osan takaisin Coinmotioniin, jossa vaihdat euroiksi, niin silloin kannattaa selvittää mitkä kolikot tuli siirretyksi. Jos verotuksellisesti edullisempaa niin kannattaa ilmoittaa faktisesti myydyn kolikon ostopäivä ja hinta.
Ominaisuutta kutsutaan nimellä “coin control”. Tämä on ollut ainakin Bitcoin Coressa ja Electrumissa jo vuosien ajan – erittäin hyvä ominaisuus.
Aina on ollut mahdollisuus päättää minkä osoitteen sisällön siirtää ja mihin osoitteeseen tai osoitteisiin sen sisällön siirtää. Kunhan vaan on huolehtinut siitä että pitää itsellään 100% kontrollin eikä luovuta sitä kenellekään/millekään muulle. Tämä 100% “coin control” on käyttäjällä ollut BTC syntyhetkestä lähtiern aivan täysin ellei ole sitä luovuttanut itseltään pois “helppouden” tai muun syyn vuoksi. Tietenkin sellaisen “helppouden” tarjoaminen on myös monen leipä. Liika neuvonta taas veisi leivän suusta…