SEB:n (Skandinaviska Enskilda Banken AB) päästrategi Johan Javeus kirjoittelee mielenkiintoista bitcoin-aiheista juttua:
“Ei ole olemassa teoreettisia esteitä tavallisille pankeille avata internet-toimipisteitä ja siellä tarjota tilejä, lainoja ja muita pankkipalveluita bitcoineissa kuten nyt jo kaikissa muissa valuutoissa. Tosiasia on että sellainen kehitys on uskottavin jos bitcoin kasvaa kaupallisesti mielenkiintoiseksi samalla kun lailliset kysymykset selvitetään.” * vapaa käännös *
Olisin hyvin kiinnostunut lukemaan koko tekstin käännettynä, vaiva ei luultavasti ole sen arvoinen että joku yhteisöstämme lähtisi sitä kääntämään, mutta pidetäänhän silmät auki ja linkataan käännös tänne kun se löytyy. On melko varmaa että englanninkielinen on jo tekeillä.
[edit] Bitcoin lainoista puhuminen toisaalta laskee koko artikkelin arvoa melkoisesti. Nykyisellään bitcoin ei ole lähelläkään tilaa jossa sitä voisi lainta ilman että kaikki sidotaan jonkin perinteisen valuutan tai hyödykkeen arvoon… joten mikä on edes pointti.
Toi olikin hyvä idea kAUHa. Googlen käännös toimii hyvin ruotsista englanniksi toisin kuin ruotsista suomeksi 
Ei taida kyllä mikään kieli kääntyä kunnolla suomeksi googlen kääntäjällä.
Olisi kyllä Bitcoinin kannalta hieno juttu kun pankit alkaisivat sitä käyttämään ja tarjoamaan asikkaiden käytettäväksi, koska sillon Bitcoinin käyttö tulisi kasvamaan rajusti.
Mielestäni SEB:n kiinnostus Bitcoiniin on niin iso juttu että väsäsin siitä käännöksen tänne.
Käännös on nopeasti tehty, se ei ole sanatarkka, on osittain tönkkö-suomea, pilkkuja puuttuu jne.
Kappalejako alkuperäisen mukainen.
BITCOIN - KUPLA JOLLA ON TULEVAISUUS ?
Bitcoinilla, maailman uusimmalla valuutalla on vielä paljon todistettavanaan, mutta sen merkityksellä on edellytyksiä jatkaa kasvuaan yhä useampien kiinnostuessa siitä ja verkko-ostosten lisääntyessä.
Näin kirjoittaa Skandinaviska Enskilda Bankenin päästrategi Johan Javeus.
Viime viikkoina on internetvaluutta Bitcoinin medianäkyvyys lisääntynyt räjähdysmäisesti. Bitcoin nähdään yhä laajemmin
vaihtoehtona tavallisille valuutoille ja mielenkiinto on lisäksi kasvanut Kyproksen kriisin myötä heikoissa euromaissa kun
luottamus pankkijärjestelmään on heikentynyt. Bitcoin on suunniteltu toimimaan vaihtoehtona perinteisille valuutoille.
Erona on se ettei rahan tarjontaa säätele valtio tai keskuspankki vaan algoritmi joka säätelee uusien bitcoinien liikkeelle laskemisen määrää. Toiminnaltaan Bitcoin perustuu samanlaisiin periaatteisiin kuin kulta. Kullan tarjonta rajoittuu sen maaperässä olevaan määrään ja louhittavuuteen. Bitcoinin tapauksessa tarjonta on rajoitettu niin että niiden teoreettinen
maksimimäärä on 21 miljoonaa. Kullan tavoin täytyy uudet bitcoinit “louhia” “kaivostyöläisten” toimesta. Tämä tapahtuu tavallisen yksityishenkilön kayttäessä tietokoneensa laskentatehoa matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Ongelman ratketessa “louhija” saa palkkioksi bitcoineja jotka voi sitten myydä, säästää tai käyttää ostoksiin netissä niitä vastaanottavissa kaupoissa.
MITÄ VALUUTAN TOIMIMINEN VAATII
Monet varmasti edelleen miettivät kuinka tämä voi toimia. Miten joku voi aloittaa elektronisen valuutan netissä, valuutan jolla on arvoa ja jolla voi ostaa oikeita asioita ilman että sen takaa joku valtio tai edes yritys? Vastausta etsiessä täytyy miettiä mitä valuutalta tai rahalta vaaditaan jotta sillä olisi arvoa. Valuuttahan ei ole muuta kuin arvonsäilyttäjä, jotain minkä joukko ihmisiä on keskenään sopinut toimivan vaihdon välineenä tavaroiden ja palvelujen ostamiseen.
Valuutalla itsellään ei tarvitse olla fyysistä arvoa. Vaikka kullalla onkin kaupallista arvoa teollisuudessa perustuu sen arvo enimmäkseen siihen että se on harvinaista ja siihen että se on vuosituhansia hyväksytty maksuvälineenä kaikkialla. Historiassa valuuttana on käytetty mm. norsunluuta ja hienoja simpukankuoria. Tärkeää on että valuutta nähdään arvonsäilyttäjänä ja että sen tarjonta on vähäistä. Kullalla on tässä mielessä lyömätön uskottavuus koska se on ollut harvinaista ja vaikeasti saatavaa vuosituhansia. Tämän lisäksi nykyään on tieteellisesti todistettu että kultaa voi syntyä vain supernovaräjähdyksissä (tai mahdollisesti kahden neutronitähden törmäyksessä).
Bitcoinissa meidän täytyy luottaa siihen että algoritmi joka rajoittaa tarjontaa on moitteeton ja ettei sitä voi manipuloida(käsitellä, väärentää). Luonnollisesti tämä on merkittävästi heikompi takuu kuin fysikaaliset luonnonlait. Bitcoin tuskin kuitenkaan kilpailee kullan kanssa vaan tavallisten valuuttojen kuten euron, dollarin ja jenin kanssa. Luottamus nykypäivän paperirahaan lepää sen varassa että luotamme etteivät valtiot ja keskuspankit lisää rahan määrää niin paljon että sen arvo vähenee ja arvoa säilyttävä ominaisuus katoaa.
Valitettavasti historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä kuinka tätä luottamusta on käytetty väärin. Vastuuton talouspolitiikka on nakertanut rahan arvoa ja säästäjät ovat menettäneet kaiken. 20-luvun Saksa, 80-luvun Argentiina ja (20)00-luvun Zimbabwe ovat vain joitain esimerkkejä. Bitcoin voi historiallista taustaa vasten näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta monen silmissä. Uskottavuusnäkökulmasta Bitcoinin haittapuoli on että se on ollut olemassa vasta vuodesta 2009 ja ettei ole mitään estettä sille että joku kehittää paremman virtuaalivaluutan joka syrjäyttää Bitcoinin. Lisäksi virtuaalivaluuttoihin kohdistuu muita vaikeasti hallittavissa olevia uhkia.
VALTIOT VOIVAT KAATAA BITCOININ
Yksi suurimmista todellisista Bitcoiniin ja muihin vastaaviin kohdistuvista uhista on se, että valtiot kaikissa maissa ovat jo pitkään nähneet rahan luomisen yksinoikeutenaan. Koska tämä oikeus muodostaa sekä tulonlähteen (rahan arvon ja tuotantokustannusten välinen erotus) että antaa paljon valtaa kansallisen riippumattomuuden muodossa, valtiot tuskin ovat valmiita hyväntahtoisesti luopumaan valuuttamonopolistaan(yksinoikeudestaan) uuden, valvontansa ulkopuolella olevan valuutan hyväksi.
Jos Bitcoinin merkitys kasvaa ja se muuttuu tulevina vuosina erikoisuudesta varteenotettavaksi kilpailijaksi perinteisille valuutoille on suuri riski että monet valtiot alkavat lainsäädännöllä rajoittamaan tai jopa kieltämään Bitcoinin käytön. Jos nettikauppoja kielletään vastaanottamasta bitcoineja menettää valuutta perustavanlaatuisen ominaisuutensa maksuvälineenä. Tämä tarkoittaisi valuutan loppua. Väite siitä että Bitcoin muodostaisi uhan tavallisille pankeille tai voisi kilpailla tavalliset pankit pois pelistä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tavallisille pankeille ei ole mitään teoreettisia esteitä avata haaraosastoja nettiin ja tarjota tilejä, lainoja ja muita pankkipalveluita Bitcoineissa aivan kuten kaikissa muissakin valuutoissa. Tosiasia on että tällainen kehitys on hyvin todennäköistä mikäli Bitcoin kasvaa edelleen, alkaa kaupallisessa mielessä kiinnostaa ja mahdolliset lakitekniset kysymykset selviävät.
NÄIN BITCOIN TOIMII
Bitcoin-algoritmi toimii niin että ratkottava matemaattinen ongelma muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Tätä helpottaa tietokoneiden kehittyminen tehokkaammiksi ajan mittaan. Lisäksi palkkio ratkotusta ongelmasta pienenee koska nykyinen 25 bitcoinin valmistuminen minuutissa vähentyy asteittain. Tällä hetkellä on runsas puolet bitcoineista jo olemassa ja lasketaan että kestää vuoteen 2140 ennen kuin kaikki 21 miljoonaa bitcoinia on louhittu. Ajatellaan että kun bitcoinien kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta, sen levinneisyys lisääntyy ja sitä käytetään yhä useampaan maksutapahtumaan niin sen arvo kasvaa. Tähän arvonnousuun perustavat nykyhetken keinottelijat toivonsa. Vaikka bitcoinien tarjonta ei lopulta enää lisäänny, ei bitcoinpulaa kuitenkaan koskaan tule. Yksi elektronisen valuutan etu on että se voidaan jakaa rajoittamattoman pieniin osiin, sopivan kokoiseksi osto- ja myyntitapahtumiin.
VOIKO BITCOIN SELVITÄ KUPLASTA
Bitcoinia tällä hetkellä uhkaava tekijä on siihen kohdistunut keinottelu joka on johtanut sen arvon kohtuuttomaan nousuun lyhyessä ajassa. Bitcoinin hinnankehitys tänä vuonna voidaan nähdä oppikirjaesimerkkinä varallisuuskuplasta. Hinta nousi vuodenvaihteesta enimmillään 1700 prosenttia ja menetti sitten viidessä päivässä 70 prosenttia tästä huippuarvostaan. Melkein aina kun tapahtuu eksponentiaalinen(mitä suurempi arvo, sitä nopeammin se kasvaa) arvonnousu varallisuudessa lyhyessä ajassa on syytä varovaisuuteen. Perustavanlaatuinen olettamus hinnannousuun riippumatta varallisuuden laadusta on että kyseessä oleva varallisuus on todella muuttunut arvokkaammaksi. Osakkeiden tapauksessa voitto on kasvanut tai tulevaisuuden näkymät parantuneet, mutta harvoin maailma on muuttunut niin paljon että voimakkaat hinnannousut olisivat perusteltuja. Muistamme kaikki paisuneet ja kohtuuttomat IT-osakkeisiin kohdistuneet odotukset 90-luvun lopussa ja siitä seuranneen mielettömän IT-osakkeiden kurssinousun.
Vaikka Bitcoinin hinta on hiukan elpynyt viime päivinä edellisen viikon dramaattisesta pudotuksesta, on tällainen takaisinpotku yleinen kun on kyse kuplasta. Varallisuus jonka hinta on tippunut voimakkaasti tapaa vetää puoleensa uusia ostajia jotka eivät näe vaaraa vaan kokevat ostavansa jotakin arvokasta ale-hintaan. Enemmistölle syntyy vielä kultainen tilaisuus jatkaa myymistä. Vaikka bitcoinit suurella todennäköisyydellä ovat kupla tänään ei se merkitse valuutan häviämistä tulevaisuudessa kokonaan. Monet 90-luvun lopun IT-yhtiöt ovat yhä olemassa ja jatkavat kehittymistään vaikka niiden osakkeiden arvo onkin kaukana huippuarvostaan. Pohjimmiltaan Bitcoin täyttää valuutalle asetetut edelletykset. Mikäli valtiot eivät pysäytä sitä voi Bitcoin hyvinkin kasvaa merkitykseltään jos yhä useampi innostuu siitä ja alkaa käyttää sitä nettiostoksissaan.
Maailman uusimmalla valuutalla on toki vielä paljon todistettavanaan.
Edit: Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan
ratkaista tietty ongelma.
HUH… näyttää ihan siltä, että tarkoitus on antaa sisäpiirille vahva ostosuositus, ja samalla pelottaa vähän ulommilla laidoilla olevia, että eivät sijoittaisi vielä ainakaan 60 vuorokauteen, koska “kyseessä on nyt ilmeinen kupla”, jonka “valtiot pystyvät kaatamaan”.
kupla in my a$$. Tunnetteko ketään, joka haluaa myydä bitcoineja? Tai joka haluaa ostaa niitä? Jos tunnette molempia, ja riittävän runsaasti (niinkuin minä koska olen alalla toimiva yhtiö) niin voitte laskea bid/ask -suhteen. Pörssit julkaisevat tätä tietoa omalta osaltaan, ja aina kun se on nykyhintaa korkeammalla, hinta liikahtaa perässä samaan suuntaan.
Arvon säätely tuntuu olevan jatkuva täysipäisimmän oloinen argumentti tuolla rintamalla, mutta mitä hyötyä siitä säätelystä on yhdellekkään valuutan loppukäyttäjälle, kun ainoa käytössä oleva keino on inflaation ylläpitäminen ? Eli rahan painaminen, joskus enemmän, joskus vähemmän yhtälailla aina minun ostovoimastani pois.
Kiitoksia katlisa5963 käännöstyöstä!
Suomalaisesta bisnesnäkökulmasta on mielenkiintoista että kyseisen putiikin kanssa on helppo asioida Virossa. Ihmettelisin kovasti jos tämän kirjoituksen jälkeen tulisi jotain ihme-pankkitilisulkemisia…
Tämä on laadultaan parempi bitcoin-juttu verrattuna mihinkään ruotsalaisen valtamedian viimeaikaisiin aikaansaannoksiin.
[quote=“Kimmo, post:8, topic:790”]Kiitoksia katlisa5963 käännöstyöstä!
Suomalaisesta bisnesnäkökulmasta on mielenkiintoista että kyseisen putiikin kanssa on helppo asioida Virossa. Ihmettelisin kovasti jos tämän kirjoituksen jälkeen tulisi jotain ihme-pankkitilisulkemisia…
Tämä on laadultaan parempi bitcoin-juttu verrattuna mihinkään ruotsalaisen valtamedian viimeaikaisiin aikaansaannoksiin.[/quote]
BitCoinhan ei uhkaa liikepankkeja, vaan keskuspankkeja. Liikepankeillehan on sama, millä valuutalla he tekevät rahaa - kunhan rahaa tehdään mahdollisimman paljon. Uskon muidenkin pankkien avautuvan BTC:lle, mutta vähän vaikuttaa siltä, että SEB olisi edelläkävijä.
Kun pankit alkavat ottaa käyttöönsä BTC-tilejä ja markkinoimaankin niitä, niin mitä käy BTC:n dollari/euro-kurssille kun tavallisten ihmisten varallisuus virtaa kolikkoihin kuin joet lampeen? Voisiko tästä saada analyysia aurinkoisen kevät-päivän ratoksi? 8)
Ja olisihan tuollanen kelpo markkinakikka olla edelläkävijä, voisi samalla fiattirahatilienkin suosio kasvaa kyseisessä pankissa.
Kiitos käännöksestä.