Samaa mietin minäkin Olen myös ymmälläni siitä, miten mainaajat liittyvät kahden henkilön välisiin btc siirtoihin koska olin siinä uskossa, että auki olevat bitcoin-qt lompakot hoitavat varmistukset.
[/quote]
Uskoakseni siitä on hyötyä siinä kuinka nopeasti siirrot näkyvät muille, ei kuitenkaan vahvistuksille… ja itsellenne on aina se etu että blockchain on ajantasalla.[/quote]
Ok. Entäs miten ne mainaajat sitten liittyy bitcoin siirtoihin? Luulin että he vain mainaavat uutta rahaa markkinoille.
Louhijat varmistavat edellisen transaktiolohkon löytämisen jälkeen Bitcoin-verkossa tapahtuneet transaktiot lisäämällä ne lohkoketjuun löytäessään uuden lohkon. Samalla löytäjä saa 50 bitcoinia ja transaktiomaksut.
Pikkuhiljaa siis “tyhjästä nyhjäistyn” rahan luonti markkinoille vähentyy, ja mainaus perustuisi enenevissä määrin transaktiokuluihin. Tämähän siis perustuu oletukseen, että transaktioita tehtäisiin niin hemmetisti että transaktiokuluistakin tarpeeksi hilloa luomaan insentiivit riittävälle mainaukselle/verkon suojaamiselle.
Mikä on perustelu sille, että mainauspalkkiolla on puoliintumisaika? Jos bitcoinin käyttö kasvaa eksponentiaalisesti, ei haittaisi vaikka uusia coineja tulisi edes lineaarisesti.
Eikai sille mitään ihmeempää perustelua sinällään ole, muutakuin Satoshin päätös/näkemys. On mahdollista luoda kryptovaluutta millaisella tahansa inflaatiopolitiikalla. Kryptovaluuttojen/virtuaalivaluuttojen välillä on kuitenkin vapaa valuuttakilpailu, mikään ei estä ihmisiä siirtymästä paremmaksi katsomakseen valuuttaan.
Mielestäni coinien tulo voisi olla ihan yhtä hyvin constant - eli 50 BTC:blokkipalkkio voisi puolestani olla hamaan tappiin asti, en näe siinä fundamentaalisesti mitään eroa bitcoinien nykyiseen toimintaperiaatteeseen. Markkinoinnillisesti “21 miljoonan bitcoinin maksimimäärä” toimii kuitenkin varmasti huomattavasti paremmin, ja saa ihmiset (spekulaattorit) kiinnostumaan paremmin bitcoineista kuin jos inflaatio olisi lineaarinen.
Tämä ominaisuus on mielestäni äärimmäisen tärkeä markkinoinnillisesti. Tällaisenaankin löytyy paljon ihmisiä jotka katsoo että louhiminen => ilmaista rahaa => ei voi toimia. Nykymuodossa tuo johtuu tietenkin lähinnä tiedon puutteesta, mutta jos ei vois heittää takaisin, että bitcoinien määrä on rajallinen, niin moni nyt vakuuttuva ei vakuuttuisi.
Tämän lisäksi, pitkän tähtäimen sijoituksena Bitcoin ei varmaan olisi yhtä houkutteleva ilman selkeää kattoa niiden määrälle. Arvon nousu ei nimittäin tule olemaan loputtomiin exponentiaalinen. Käyttäjien määrällä on yläraja.
Muistelisin lukeneeni joistain tästä seuraavista teknisistä hyödyistäkin, mutta en valitettavasti nyt muista yksityiskohtia tähän hätään.
Olen itsekin miettinyt tätä asiaa aika paljon ja se on tosiaan kaksipiippuinen juttu. Minunkin mielestäni kiinteä 50 BTC palkkio toimisi sinällään yhtälailla, mutta siinä on huonoina puolina se, että Bitcoinin rahavarannon inflaatio olisi todella korkealla tasolla paljon pidempään kuin se nyt on. Sehän on luokkaa 30% vuodessa tällä hetkellä ja laskisi vuosittain hitaasti jos olisi kiinteä palkkio.
Sinällään tuolla rahavarannon nopealla kasvulla ei ole ollut mitään merkitystä, koska Bitcoinin käytön kasvu on ollut vielä nopeampaa. Eli kurssi on noussut ja vauhdilla siitä huolimatta, että rahavaranto on kasvanut vuositasolla aivan hurjasti. Mutta jos katsotaan vähän kauemmas tulevaisuuteen niin tälläinen kasvuvauhti ei ole realistista kovinkaan pitkään, jolloin suuri inflaatio alkaisi olla isompi haitta. Ehkä Satoshi on laskelmoinut tätä asiaa ja todennut, että rahavarannon inflaatio pitää saada kuriin nopeammin kuin se tapahtuisi kiinteällä palkkiolla.
Toinen syy voi olla se, että ilman tätä puolittuvaa palkkiota ei voitaisi sanoa, että bitcoineja on tietty maksimimäärä. Nyt voidaan sanoa, että yli 21 miljoonaa bitcoinia ei tule koskaan olemaan. Satoshin tausta on selkeästi vahvasti ideologinen eli hän uskoo rahaan, jonka rahavarantoa ei säädellä poliittisesti ja joka on kiinteä. Myös markkinoinnin kannalta tämä on tosiaan paljon suoraviivaisempi keino selittää miten Bitcoin eroaa perinteisistä rahajärjestelmistä taloustieteellisessä mielessä.
Yksi negatiivinen puoli tai haaste tässä mallissa on se, että Bitcoin joutuu nopeammin kohtaamaan sen realiteetin, että louhinnan täytyy olla riittävissä määrin kannattavaa vielä sittenkin, kun blokkipalkkio on pieni tai olematon. Joulukuussa tapahtuva ensimmäinen puolitus ei vielä vaikuta asiaan rajusti, mutta sitä seuraava vaikuttaa jo aika paljon. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälainen transaktiokulurakenne Bitcoin-talouteen syntyy tämän seurauksena, en nimittäin usko että se tulee olemaan sellainen kuin se on nyt.
On suhteellisen yleinen väärinymmärrys, että louhinnan päätarkoituksena olisi uusien bitcoinien luominen. Sehän on todellisuudessa vain sivutuote. Louhinnan päätarkoitus on sinetöidä uudet transaktiot Bitcoinin hajautettuun kirjanpitoon eli lohkoketjuun. Ilman sitä Bitcoinin kaltainen hajautettu raha ei olisi mahdollinen eli rahaa ei voisi säilyttää ja siirtää luotettavasti ilman keskitettyjä tahoja.
Tähän on sitten nerokkaasti yhdistetty taloudellinen kannustin louhia, eli ylläpitää Bitcoin-verkkoa, antamalla 50 bitcoinia uuden lohkon löytäjälle. Sillä tavalla uudet bitcoinit luodaan epäpoliittisesti eli ilman, että kukaan päättää kenelle ne bitcoinit menevät. Järjestelmä antaa ne automaattisesti. Louhinta on myös vapaa markkina, ja siihen osallistumisessa on matala kynnys. Kuka tahansa voi periaatteessa hankkia tietokonerautaa, jolla voi louhia.
Sekin on aika typerä illuusio, että louhinnalla saisi “ilmaista rahaa”. Yleensä se tietokonerauta kuitenkin maksaa ja sähkö maksaa, joten se on aika kaukana ilmaisesta. Louhinta on käytännössä vain vaihtoehtoinen tapa ostaa bitcoineja. Sen sijaan että ostaa niitä suoraan euroilla, joutuu maksamaan tietokoneraudasta, sähköstä ja näkemään vaivaa niiden koneiden säätämisessä ja ylläpitämisessä.
Tuohon säätöön ja ylläpitoon liittyvä vaiva on todella subjektiivinen asia. Joillakin on enemmän osaamista tietotekniikkaan liittyen eli he voivat helpommin osallistua louhintaan ja joillekin louhintaan liittyvä säätö ei ole vaivaa vaan se on mukava harrastus. Useimmille varmasti vaivattomin tapa hankkia bitcoineja on ostaa niitä, mutta jos sen tietokoneiden kanssa säätöön nähdyn vaivan näkee pienenä niin louhintakin voi olla hyvä ajatus.
Itseäni eniten kiinnostaa, että mitä sitten tapahtuu kun kaikki kolikot on mainattu. ;D Mainaako kukaan enää ilman palkkiota? Miten transaktiot kirjataan blockchainiin?
Kaatuuko Bitcoin tuosta nuin vaan?
Joo. Se on bitcoinin huonoin puoli, että se kaatuu vuonna 2035 Tämä on lisäksi koodattu järjestelmään siten, että sitä ei voi mitenkään muuttaa. Mutta siihen asti uskon, että bitcoinit tulevat valtavan arvokkaiksi.
Vuonna 2035 rahansiirtopalkkiotkin lienevät ihan toista luokkaa kuin nyt. Niiden on oltava paljon nykyistä suuremmat, jotta louhinta olisi kannattavaa.
[quote=“Aabel, post:9, topic:313”]Itseäni eniten kiinnostaa, että mitä sitten tapahtuu kun kaikki kolikot on mainattu. ;D Mainaako kukaan enää ilman palkkiota? Miten transaktiot kirjataan blockchainiin?
Kaatuuko Bitcoin tuosta nuin vaan?[/quote]
Mainaajien palkkio muodostuu kahdesta osasta. Uusista luoduista bitcoineista sekä lohkoon sisällytettyjen Bitcoin-siirtojen maksukuluista. Luotujen uusien bitcoinien määrä tippuu ennalta määrätys aikataulun mukaisesti ja Bitcoin-siirtojen maksukulujen summa nousee pikkuhiljaa kun käytön määrä kasvaa.
Ajatus on siis, että ennen pitkää maksukuluja kertyy niin paljon, että ne muuttuvat pääasialliseksi palkkioksi jonka louhijat saavat.
Kuten ylempänä jo vastasin, näin ei ole. Tämän lisäksi, Bitcoinin järjestelmä ei ole täysin kiveen hakattu tuossa mielessä. Muutokset ovat mahdollisia mikäli käyttäjien ylivoimainen enemmistö niitä kannattaa. Tosin, jos kyseessä on muutos, joka jakaa mielipiteet kahtia melko tasaisesti, niin silloin voi tapahtua Bitcoin-verkon kahtiajakautuminen (tai vaihtoehtoisesti voi syntyä myös täysin uusi verkko joka lähtee nollapisteestä). Toinen verkko jatkaa silloin vanhoilla säännöillä ja toinen uusilla.
Tuo on yksi Bitcoinin suurista haasteista kauempana tulevaisuudessa, mutta on täysin kuviteltavissa oleva ja mahdollinen skenaario, että transaktiokuluista kertyy riittävä palkkio louhijoille. Lisäksi odotan transaktiokulujen hieman nousevan nykyisestä ja odotan myös sitä, että tähän syntyy jonkinlainen markkina. Eli siirroista maksetaan hieman enemmän jos halutaan varmistua nopeudesta, ja vähän tai ei ollenkaan jos nopeudella ei ole merkitystä.
Itse veikkaan, että ennen pitkää mainauslaitteisto on niin edullista, että pääasiallinen kulu tulee sähköstä. Tällaisessa tilanteessa louhijan kannattaa toimia silleen, että niin kauan kuin ei ole tarpeeksi palkkiota tarjolla, niin louhijat ovat pois päältä ja heti kun on tarpeeksi siirtoja odottamassa että louhimisen odotusarvo on tarpeeksi iso, kannattaa aktivoida louhijat.
Maksujen lähettäjien kannalta tämä tilanne tarkoittaa sitä, että jos on oikeasti kiire maksun vahvistusten kanssa, niin sitten maksetaan itse tarpeeksi maksukulua, että louhijat kiinnostuvat. Mahdollisesti tehdään tämä jopa useampaan kertaan, että saadaan jatkolohkotkin nopeasti.
Jos bitcoinilla on oikeasti laajaa käyttöä, niin nopeutta kaipaavia löytyy myös reilusti. Veikkaan tämän asetelman päätyvän jonkinlaiseen tasapainotilaan, missä menee keskimäärin enintään muutama minuutti, että on kertynyt tarpeeksi siirtoja motivoimaan louhijat hommiin.
Maksujen välitys taas kuluttaa niin minimaalisen määrän tehoa per maksu, että verkko elää herroiksi vaikka transaktiokorvaus olisi nykyisen 0.01 USD luokkaa. Ellei järjestelmää ole koodattu hyvin kummallisesti, niin prosessoriteho lisäksi kasvaa nopeammin kuin (yhden) maksun välityksen tehotarve. Näin saatetaan tulevaisuudessa päästä siihen utopiaan, että käyttäjän näkökulmasta maksut maksavat häviävän vähän, kuitenkin tuotto on prosessoijalle riittävä.
Itse maksujen käsittelyssä suurimmat pullonkaulat ovat maksut aidoiksi osoittavien ECDSA allekirjoitusten tarkistaminen, sekä maksutietojen lataaminen tietokannasta kiintolevyltä. Kumpikin näistä käyttää resurssia, joka ei sovellu louhimisen eniten tehoa vievimpään osaan.
Niin kauan kuin louhimisen tulot tulevat pääasiassa uusien bitcoinien luomisesta, niin näillä ei louhijoille ole juuri merkitystä, mutta sitä mukaan kun maksukuluista muodostuu yhä isompi osa louhimisen tuotosta, niin nämä resurssit alkavat myös olemaan merkittäviä louhijankin kannalta.
Tällä hetkellähän louhija voi helposti vaan tehdä ihan vaan tyhjiäkin lohkoja eikä menetä siinä paljoa.
Paljonko on kustannus (sopivalla laskutavalla) näiden kiintolevyhakujen yms. tekemisestä per maksu? Eikö maksun data ole jotain 10kt? Se on tosi vähän.
Ehkä tällä hetkellä louhijaa ei kiinnosta maksunvälitys siksi, että siitä saa absoluuttisesti niin vähän. Mutta eikö se ole jo nyt suhteellisesti kaikkein kannattavin osuus?
Onhan se tavallaan ilmaista rahaa, mutta…
Maksun käsittelyn kustannuksia ei voi laskea kiintolevyoperaatioiden yms raskauden perusteella sillä koneiden on oltava kuitenkin koko ajan päällä. Eikä tämä vielä riitä ‘maksujen käsittelyyn’ sillä palkkion siitä saa vain uuden blokin kautta. Jos lasketaan koko bitcoin-verkon ylläpitokustannukset ja jaetaan transaktioiden määrällä niin tullaan vähän toisenlaiseen arvoon
[quote=“rpietila, post:17, topic:313”]Paljonko on kustannus (sopivalla laskutavalla) näiden kiintolevyhakujen yms. tekemisestä per maksu? Eikö maksun data ole jotain 10kt? Se on tosi vähän.
Ehkä tällä hetkellä louhijaa ei kiinnosta maksunvälitys siksi, että siitä saa absoluuttisesti niin vähän. Mutta eikö se ole jo nyt suhteellisesti kaikkein kannattavin osuus?[/quote]
Datan määrä ei ole iso, siirtojen keskimääräinen koko on vain 400 tavua. Pullonkaula onkin lähinnä kiintolevyjen hakuajoissa, koska se data mitä tarvitaan on yleensä pirstoutuneena todella monessa paikkaa. Peruskiintolevyn keskimääräinen hakuaika onkin 9ms luokkaa. Tämä tarkoittaa että se pystyy lukemaan sekunnissa noin 111 kaukana toisistaan olevaa kohtaa levyltä.
Ohjelmallisesti pystytään jonkin verran auttamaan tilannetta sillä mihin järjestykseen maksujen data kirjoitetaan, joten tilanne ei ole aivan niin kehno kuin tämän perusteella voisi helposti ajatella. Tämän lisäksi, SSD-kiintolevyt ovat pikkuhiljaa yleistymässä ja hyvä tällainen on hakuajaltaan moninkertaisesti parempi kuin perinteiset kiintolevyt.
maksujen prosessointi ei silti ole se suhteellisesti kannattavin osuus, koska itse louhimisteho on yhä suoraan todennäköisyytesi löytää lohko ja täten kertoo miten todennäköisesti saat yhtään mitään.
Kyllä joo, eli koska louhinta ja maksujen käsittely on niputettu yhteen, ei riitä, että insentivoi halvimman tarjoajan käsittelemään maksut, vaan pitää insentivoida joku louhijoista käsittelemään ne. Tämä on harmillinen niputus (uskoakseni ymmärrän syyn, mutta se on silti harmillinen).
Olen myös ymmälläni siitä, miten mainaajat liittyvät kahden henkilön välisiin btc siirtoihin koska olin siinä uskossa, että auki olevat bitcoin-qt lompakot hoitavat varmistukset.
Tämä on lisäksi koodattu järjestelmään siten, että sitä ei voi mitenkään muuttaa. Mutta siihen asti uskon, että bitcoinit tulevat valtavan arvokkaiksi.