Eli olisin kysellyt teiltä tietoteknisesti valveutuneimmilta, että kuinka helposti bitcoin on muokattavissa siihen suuntaan, että tuollaista louhinnan hyötykäyttöä voisi olla?
Eli, että ratkaistaisiin louhinta teholla jotain ongelmia samalla kun turvataan bitcoinia.
Ja mikäli tämä on mahdollista, miten pitäisi ratkaista, kysymys, mitä laskentateholla ratkaistaan. Itsehän innostuin tuosta artikkelista tosi paljon, mutta melkein heti tajusin, että ihmisillä saattaa olla erinäkemyksiä mikä on hyödyllistä ja ehkä jopa vaarallista.
Tuohan olisi nimittäin todella hieno juttu, mielestäni tällä hetkellä louhinnan viemä “turha” energia on ehkä suurimpia agileen kantapäitä bitcoinissa. (tiedän, että se ei ole turhaa bitcoinin kannalta, mutta vastustajille helppo maali ampua.)
Eräässä altissa hashing teho käytettiin uusien alkulukujen etsintään, tehneet jotain mailman ennätyksiäkin jo. Mitähän muuta tieteelistä laskentaa pystyisi hashing tehoilla tekemään? Sitten on se vanha SETI, jossa analysoidaan jotain dataa, eli etsitään merkkejä maan ulkopuolisesta elämästä, tämä jo tehty ennen kuin bitcoin julkaistiin.
Vanhassa SETIssä jotkut käyttivät sellaista kikkaa, että juuri ennen work unitin valmistumista tehdään siitä muutama kopio, joita ajetaan rinnakkain tai eri koneilla. Sitten nämä kaikki lähettävät hyväksytyn tuloksen, ja käyttäjä saa moninkertaiset krediitit. Itse en ymmärtänyt oikein pointtia, mutta jos joka krediitistä saisi rahaa, niin eiköhän vastaava tapa taas yleistyisi.
Tällaisissa tiedeprojekteissa on kuitenkin oleellista, että sama data käy vähintään kahdella eri käyttäjällä. Nykyään tuollainen kikkailu varmaan estetään sillä, että identtisissäkin datapaketeissa on eri tunnisteet. Joka tapauksessa SETI-tyyppinen laskenta vaatii keskushallintoa, mikä ei sovi ainakaan Bitcoinin ideologiaan.
Lisäksi nopea rahansiirto vaatisi, että tehtävä annetaan ja vielä ratkaistaan minuuttien sisällä. Tehtävän täytyy jotenkin perustua edelliseen blokkiin, muutenhan joku ratkoisi niitä etukäteen varastoon. Tuollaisessa aikaskaalassa taas ei ehdi tehdä juuri mitään tieteellisesti kiinnostavaa – ei esimerkiksi etsiä uusia alkulukuja, joiden varmistamiseen menee hyvältä näytönohjaimeltakin useampi päivä. Primecoin ja Riecoin etsivät uusia rakenteita tunnettujen alkulukujen joukosta, mikä ei ole yhtä mediaseksikästä, vaikka sinänsä kiinnostava matemaattinen ongelma.
oikeastaan tuo oli se kohta mikä piti pasteta… Tosin hieman asian vierestä sanoin “turvata bitcoinia”, ehkä paremminkin turvata lohkoketjua. Mikä kyllä tosin tulevaisuudessa on todella iso arvo sinänsä.
Tuossa jutussa on vaan unohdettu jotenkin nyt se, että louhinta on pääsääntöisesti ASIC pohjaista, eikä ne ASICit osaa suorittaa mitään muuta kuin sitä yhtä ainoaa algoritmia. Tähän perustuu myös niiden valtava teho tavalliseen tietokoneeseen verrattuna. Ne eivät olisi niin tehokkaita kuin ne ovat, jos ne olisivat samalla tavalla mukautettavissa erilaisiin laskentatehtäviin kuin tietokoneet.
Toisin sanoen tuo idea edellyttäisi louhinnan siirtymistä takaisin tietokonemaailmaan, joka samalla romahduttaisi louhintatehot jonnekin miljoonasosiin siitä tehosta, mikä ASICeilla saavutetaan samalla sähköteholla.
Jos taas noita maailman perusongelmia voidaan jotenkin ratkoa pelkästään SHA256:ta tai Scrypt algoritmin kautta, niin sitten tehoa voisi käyttää. Mutta vähän vaikea keksiä, mitä hyötyä näistä algoritmeista olisi noissa ongelmissa.
Sen sijaan varma hyötykäyttö louhinnalle, joka on meille kaikille heti saatavilla on asunnon lämmittäminen. Mikäli maksaa talonsa lämmityksen itse, kannattaa louhinta aina lämmityskaudella. Louhinnan ei tarvitse olla edes voitollista, jotta se olisi silti kannattavaa lämmitysmielessä. Syntynyt hukkalämpö on sitä enemmän ilmaista, mitä suurempi on louhinnan kannattavuus.
