HS:n pääkirjoituksen aiheena on tänään Bitcoin. Kippis, pitkälle on jo tultu!
Kirjoituksen sisältö luonnollisesti heijastelee sitä suunnatonta pelkoa ja kipua mitä bitcoin aiheuttaa konservatiivisille instituutiolle, joita myös HS edustaa.
Tulppaani on kaunis kukka:)
"
Bitcoinille voi käydä kuin 1600-luvun hollantilaisille tulppaanisipuleille: lopulta arvo romahtaa
Sijoittajat nostavat kuumeisesti bitcoinin arvoa. Kaikki tuntuvat ahtautuvan väkisin junaan, joka suuntaa kohti rotkoa._
VIRTUAALIVALUUTTA bitcoinin arvo on noussut jyrkästi. Vuoden alussa bitcoinin sai noin tuhannella dollarilla. Nyt sen arvo on käynyt jo yli viidessätoistatuhannessa dollarissa.
Valuuttojen kivijalka on luottamus. Päävaluuttojen tukena ja takaajina ovat keskuspankit. Bitcoinilla ei ole tätä etua. Sen takana ei ole keskuspankkeja tai muita instituutioita, eikä sitä ole sidottu kultaan tai muuhun materiaan. Sillä voi maksaa, mutta sitä ei ole olemassa fyysisenä tuotteena, eikä käyttäjien välissä ole pankkeja. Ne, jotka uskovat virtuaalivaluuttaan ja hankkivat sitä, katsovat bitcoinin luottamuksen perustuvan rahan tuotantorajoituksiin ja julkisuuteen: niitä syntyy niin sanotulla louhinnalla tietokoneiden laskentatehojen rajoittamassa tahdissa, minkä jälkeen valuutta siirtyy julkisesti seurattavissa olevaan kirjanpitokantaan. Valuuttakanta täyttyy, sillä bitcoineja voi olla olemassa vain 21 miljoonaa. ”Rahan tuotanto” hidastuu, kun louhijoiden määrä kasvaa ja takaraja lähestyy. Päivässä syntyy nyt enää noin 1 800 bitcoinia, ja liikkeellä niitä on jo 16,7 miljoonaa. Valuutan arvo taas määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.
Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull arvioi, että bitcoin on ”absurdi rakennelma, joka uhmaa järkeä” (Bloomberg 5.12.). Absurdius on kiinni arvioijasta. Jos tarkoitus on kiertää veroja, rahanpesun valvontaa tai käydä kauppaa tuotteilla, joiden ostaminen tai myyminen ei ole laillista, valuutta voi olla järkevä valinta. Ja jos onnistuu ostamaan ja myymään oikealla hetkellä bitcoin-sijoituksensa, kryptovaluutta voi olla sijoittajalleen toimiva ratkaisu. Jos nämä pari poikkeusta jättää pois laskuista, von Koskullin arvio osuu maaliinsa.
Bitcoin muistuttaa sijoituskohteena mitä tahansa aiempaa kuplaa – vaikkapa tulppaanikuplaa 1630-luvun Hollannissa. Tuotteen hinta nousee, koska sitä pidetään syystä tai toisesta haluttuna. Hinnannousu kiihtyy, kaikki haluavat mukaan, ja hinta nousee yhä jyrkemmin. Lopulta saavutaan kipurajalle, tai jokin uusi tieto, uusi tilanne tai uusi ratkaisu murtaa luottamuksen sijoituskohteeseen.
Nykyinen hinnannousu perustuu kahteen seikkaan. Ensimmäinen on paniikin sukuinen tunne, että tämä tuote loppuu kohta ja voitot menevät sivu suun tai naapurille. Nollakorkojen maailmassa kovia tuottoja on harvassa.
Toinen syy on, että bitcoiniin perustuvia futuureja aletaan myydä muutamissa pörsseissä ja eräät tunnustetut rahoitusalan toimijat alkavat tarjota virtuaalivaluutalle säilytystilejä. Nämä tiedot ovat saaneet sijoittajat ehkä kuvittelemaan, että tuote on sittenkin virallisesti tunnustettu ja hyväksytty sijoitusluokka. Samaa luottamuslainaa tulevat antaneeksi vanhat rahoituslaitokset, jotka nyt pohtivat, miten ne käyttäisivät rahoitusalan prosessien modernisoinnissa bitcoinista tuttua lohkoketjutekniikkaa.
Huomattavaa on kuitenkin, että nämä luottamuslainaa tarjoavat toimijat eivät pane omaa rahaansa bitcoiniin eivätkä kärsi sen mahdollisesta romahduksesta.
Olisi absurdia olettaa, että bitcoinin arvo vain jatkaisi nousuaan. Tällaisen sijoituskohteen hinnan ei voi olettaa myöskään taittuvan jollekin rauhalliselle tasanteelle. Luultavasti käy kuten tulppaaneille Hollannissa: kun nousu taittuu näin spekulatiivisella tuotteella, luottamus katoaa kerralla täysin ja hinta romahtaa. Tarjolle tulevat futuurit ja suojaukset ovat rahoitusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta vaarallisia: ne sitovat tyhjän päälle rakennetun kryptovaluutan kiinni kosketeltavan maailman arvoihin. Bitcoinin romahdus löisi sidosten kautta aaltoja koko järjestelmään. "
