Grati.fi: bitcoinin käyttäminen tietämättään

Olen kehitellyt seuraavaa konseptia, mutten tiedä kuinka edetä asiassa. En osaa ohjelmoida, joten pitäisi olla rahaa projektin edistämiseen, eikä tietenkään ole. Projekti olisi yhteishyödyllinen, eikä minulla ole väliä vaikka joku muu tekisi sen ja ottaisi pisteet kotiin, ja siksi tyydyn lähinnä koittamaan kepillä jäätä. Ehkä tämä näkee joku, jolla on kontakteja relevantteihin piireihin, tai on muuten vain parannusideoita ja kritiikkiä.

Olin ajatellut hankkia rahoitusta counterpartyssa, mutta toistaiseksi en ole, koska tämä ei ole rahallisesti kannattava (ainakaan välittömästi), enkä siten olisi saanut kovin montaa kiinnostumaan.

Konsepti on esitelty englanniksi täällä: http://grati.fi/dokuwiki/doku.php?id=start.
Vähän keskustelua on https://bitsharestalk.org/index.php?topic=11540 ja http://www.reddit.com/r/BitShares/comments/2muwzh/should_i_base_my_amazing_future_service_on/

[size=14pt]Konsepti[/size]
Esitän konseptin Linux-jakelussa, mutta muunneltuna se sopisi myös Windows ja Mac -ympäristöihin. Lähdetään siitä, että käyttäjä haluaa lahjoittaa yhdelle tai useammalle projektille, joista hän hyötyy… Linux-käyttäjällä niitä on tuhansia ja niin on muillakin vaikka he eivät sitä tiedostaisi. Perinteisesti on voinut lahjoittaa paypalilla, luottokortilla tai flattrilla, ja nykyään joskus bitcoinilla. Tällöin lahjoitus on mennyt vain niille tahoille, joille on jaksanut lahjoituksen tehdä. Nyt lahjoituksen voisi tehdä paikallisesti omalla koneella bitcoinilla niin, että summa jakaantuisi automaattisesti kaikille projekteille, joista käyttäjä hyötyy. Niistä projekteista on täydellinen lista oman koneen paketinhallintasovelluksessa. Näin lahjoituksia kertyisi myös pienille projekteille ja “näkymättömille” projekteille, jotka eivät ole ennen saaneet “mitään”, kuten openSSL.
Lahjoitus-sovellus, grati.fi, pomppaisi esiin säännöllisin väliajoin tai päivitettäessä ja kannustaisi käyttäjää “lataamaan lompakko”. Aina kun lompakossa on rahaa (bitcoin), se jaettaisiin automaattisesti. Jos käyttäjä ei tunne bitcoinia, hän saisi linkin palveluun, jossa voi ladata rahaa. Tämän pitäisi tapahtua niin, että bitcoin ei näy käyttäjälle millään tavalla (Eräs vaihtopörssi on ilmaissut kiinnostuksensa tekemään tällaisen tätä systeemiä varten).
Systeemi vaatisi sen:

[ol][li]että se tulisi johonkin distroon (tai yksittäisiin sovelluksiin kuten VLC, LibreOffice, Thunderbird) asennettuna.[/li]
[li]että on vähintään yksi projekti, joka ilmoittaa bitcoin-osoitteensa[/li]
[li]Että vähintään yksi pörssi tarjoaa “latauspalvelua”[/li][/ol]

Sen jälkeen systeemi kasvaisi orgaanisesti, koska yleensä raha kelpaa.

[size=14pt]Hyödyt[/size]

[ul][li]Tämä olisi sovellus, joka hyödyntäisi bitcoinia “salaa”, millaisia on odoteltu[/li]
[li]Bitcoinille tulisi lisää käyttöä, ja lisää ostopaineita (vaikkaikin marginaalisesti)[/li]
[li]Useat projektit saisivat merkittävästi enemmän tukea, mikä palautuisi lahjoittajille parempina sovelluksina[/li]
[li]Parhaimmillaan aiheuttaisi jonkinlaista kilpailua samankaltaisten sovellusten välillä, ja distrojen välillä, mikä parantaisi niiden laatua[/li]
[li]Olisi lahjoittajalle aiempia tapoja helpompi. Yhdellä lahjoituksella tukee kaikkia projekteja[/li]
[li]Useampi kuluttaja innostuisi lahjoittamaan, johtuen siitä, että heille on tyrkytetty väkisin kyseinen ohjelma, eikä tarvitse ensin eksyä lahjoitussivustolle.[/li]
[li]Systeemi olisi täysin hajautettu, ja jokainen osa olisi korvattavissa paremmalla[/li]
[li]Systeemi ohittaisi kaikki tahot, jotka ovat perinteisesti vetäneet välistä ja mahdollisesti allokoineet lahjoituksia[/li]
[li]Antaisi uuden tavan mitata käyttäjien määrää[/li]
[li]Parhaimmillaan kannustaisi useita tahoja käyttämään bitcoineja sen sijaan, että vaihtaisi ne fiiatiksi.[/li]
[li]Systeemi on luonteeltaan rajaton. Kirgisialainen softaprojekti voi ottaa vastaan samaa rahaa kuin saksalainen ilman tilien avaamisia ja byrokratiaa[/li]
[li]Lähes kaikki systeemin komponentit ja protokollat ovat jo olemassa, eikä se asetu minkään muun systeemin tilalle vaan rinnalle.[/li]
[li]Systeemiin voi hyvin lisätä muita tulevaisuuden kryptovaluuttoja, ja ne voivat elää rinnakkain[/li]
[li]Rahan vastaanottaminen vaatii vain bitcoin-osoitteen ilmoittamisen[/li]
[li]Jos lahjoitus jaetaan tasan, se tukee UNIX-filosofiaa siinä suhteessa, että sovellusten kannattaa olla mahdollisimman pieniä ja hoitaa vain yhtä asiaa[/li]
[li]Systeemi on luonteeltaan inklusiivinen, eli sitä voidaan laajentaa rajoituksetta, ja siihen voidaan lisätä mitä tahansa toiminnallisuuksia[/li][/ul]

[size=14pt]Haitat[/size]

[ul][li]Kuluttajan pitää tietoisesti valita olla lahjoittamatta, kun ruutu hyppää silmille. Aiemmin on voinut vain menemättä tietoisesti lahjoitussivulle[/li]
[li]Systeemi pitää rakentaa[/li]
[li]Systeemin rakentaja ei voi hyötyä suhteettoman siitä merkittävästi[/li]
[li]Distrot voivat korvata oletusasetukset omillaan, ja ohjata kuluttajan rahat väärin[/li]
[li]Isot softaprojektit (systemd) hyötyisivät suhteellisesti vähemmän, jos lahoitus jaetaan tasan[/li][/ul]

[size=14pt]Kannustimet[/size]
Eli miksi systeemi kasvaa orgaanisesti, ja sen käyttö lisääntyy ilman markkinointibudjettia.

[ul][li]Vaihtopörssit, jotka tarjoavat “latauspalvelua”, saavat lisää painetta ostopuolelle, eli siellä myyjä saa paremman hinnan, mikä taas parantaa kyseisen pörssin likviditeettiä[/li]
[li]Kuluttaja lahjoittaa sen kautta, koska se on kaikkein “tunkeilevin” systeemi, mutta myös kaikkein helpoin ja kaikkein paras[/li]
[li]Softaprojektit ottavat sen käyttöön, koska heille kelpaa tarjolla oleva raha[/li]
[li]Distrot ottavat systeemin käyttöön, koska he hyötyvät siitä ihan suoraan. Ne distrot, jotka eivät ota sitä käyttöön, joutuvat keksimään muita rahoituskanavia (ovat tosin ehkä jo keksineet), Myös sovelluskehittäjät todennäköisesti tukevat paremmin distroja, joiden kautta tulee lahjoituksia, (Niin, sitä on mahdollista seurata bitcoinin ansiosta) [/li]
[li]Vaihtopörssit, koska saavat lisää näkyvyyttä[/li]
[li]Ehkä ensimmäinen maksukanava, joka sopii FOSS-arvoihin, ja voidaan siten laittaa distron mukana[/li]
[li]Foliohatut käyttävät sitä ilman muuta, koska he ymmärtävät että se on ainoa systeemi mihin hallitukset eivät voi sekaantua[/li]
[li]Kuluttajat, kehittäjät, distrot, joilla on ennestään bitcoineja, kannattavat systeemiä, koska se auttaa nostamaan bitcoinin arvoa[/li][/ul]

Hienoa että jaksoit perehtyä ideaan! Minulle kelpaa hyvät vinkit miten asian kanssa kannattaisi edetä (ei siis kelpaa että “ei kannata”). Myös muut kommentit ja tekniset ratkaisut kelpaa.

Pian pop up blokkerit tuollaisen hanskaa. Ei kukaan halua tuollaisia ruudullensa.

Luulenpa, etteivät selaimen blokkerit auta, koska käsitin tämän olevan käyttöjärjestelmän mukana asennettava softa, joka tarkkailee esim. paketinhallintaa (josta selvittää asennetut ohjelmat). Voishan siinä olla vaikka systeemi, että ei heti asennuksen jälkeen ilmoita itsestään, vaan vaikka vasta viikon-kuukauden päästä. Näin käyttäjällä on aikaa asentaa haluamansa softat. Ilmoitus/lahjoitusikkunassa sitten valintaruutu, jonka valitsemalla ikkunaa ei näytetä uudelleen ollenkaan ja esim. valinnat “kerran kuukaudessa”, “neljä kertaa vuodessa” jne, jolloin saa itse valita haluaako lahjoittaa säännöllisesti tai ollenkaan. Liika tunkeilu tietysti vain häiritsee ja saattaa jopa tuoda negatiivista palautetta käyttäjiltä, mikä ei ole toivottavaa.

Se, että rahat menevät oikeille tahoille, voidaan jollain tasolla varmentaa salauksia käyttämällä.

Joo ohjelma olisi nimenomaan paikallisesti asennettu, eikä selaimessa toimiva. Se voisi esimerkiksi näkyä ilmoituksena päivitysikkunassa tai komentorivipäivityksen yhteydessä esittäen ystävällisen viestin:
[tt]“Käytän muiden ilmaiseksi tekemiä ohjelmia. Pidät niitä varmasti muutaman euron arvoisina? Lataamalla tästä lompakon, hoituu lahjoittaminen vaivattomasti ja tukee yhdellä kertaa kaikkien käyttämiesi ohjelmien kehitystyötä. Saat vastineeksi entistä parempia ohjelmia. Tästä lisää tietoa”[/tt]
Mielestäni ei olisi ollenkaan kohtuutonta esittää käyttäjälle tällainen viesti, vaan uskoisin useiden lahjoittavan mielellään jotakin. Lahjoituksia tulisi todennäköisesti merkittävästi enemmän kuin nykyään, koska lahjoitusinto ei riitä menemään nettiin erikseen ja lahjoittamaan enemmän kuin muutaman kerran vuodessa tai muutamalle taholle. (Minun tapauksessa Libreoffice ja Wikipedia kerran vuodessa).

Windowsissa katsoisin kyllä hiukan karsaasti tällaista ilmoitusta, mutta Linuxin käyttäjät ehkä ajattelevat vähän avarammin ja ovat enemmän yhteisöllisiä. Itse haluaisin että tällainen ohjelma hoitaisi lahjoituksen jakamisen puolestani, mutta sillä, haluaako joku tällaisen koneelleen ei ole mielestäni kuitenkaan suurta merkitystä. Jos distroon nähdään kannattavaksi asentaa oletuksena tällainen toiminnallisuus, voi käyttäjä aina laittaa ruksin että ei kiinnosta. Ennen pitkää ne distrot, jotka saavat tällä tavalla enemmän tukea kuin muut, kehittyisivät nopeammin ja menestyisivät siten paremmin kuin ne, jotka eivät ole sitä laittaneet. Eikä kukaan käyttäjä jätä valitsematta distroa koska siinä on tällainen open-source sovellus.

Eli yksi suurimpia syitä miksi uskoisin tällaisen menestyvän on psykologinen. Useat ihmiset ovat sen verran solidaarisia, että jos heiltä kysytään haluavatko lahjoittaa, he eivät halua vastata ei, ja siten osoittaa itselleen olevansa itsekäs nuija. Näin syntyy potentiaali paljon useammille lahjoituksille. Syy siihen, miksi tällaista ei ole tehty aikaisemmin lienee osin se, että bitcoin keksittiin vasta äskettäin, ja se on ensimmäinen systeemi joka sopii tehtävään teknisesti ja myös eettisest.

Tämä on hyvä idea. Joskin tästä suunnitelmasta uupuu tärkeitä yksityiskohtia, joiden puuttuminen hankaloittaa järjestelmän “myymistä”. Suunnitelma ottaa hyvin vähän kantaa käytännön järjestelyihin, joilla minimoidaan rahan meneminen huijaritahoille ja/tai oikealle taholle, mutta päätyvän käytetyksi tavoilla jotka eivät edistä ohjelmistoprojektin kehitystä.

Tämän voi tietenkin ajatella olevan kunkin yksittäisen projektin asia, mutta tämä lähestymistapa ei luo ihmisille lämmintä pörröistä tunnetta siitä, että heidän rahansa menevät sinne minne niiden kuuluisikin mennä. Tämä tulee haittaamaan lahjoitusten yleistymistä sekä ylipäänsä systeemin tulemista käyttöön.

Systeemiin tarvisi kiinteästi mukaan jotain, jonka avulla jokainen lahjoittaja voi halutessaan vaikuttaa jossain määrin siihen miten hänen lahjoitustaan käytetään. Tämä tarkoittaa siis myös sitä, että lahjoittaja voi myös katsoa mille projektille lahjoitus on menossa ja millä perusteilla systeemi on ne allokoinut sekä mahdollisuus muokata allokointeja.

Kiitos kommenteista Joel, ja muutkin! Koitan vastata huomioihin, joskaan tarkoituksenani ei ole puhua ketään ympäri.

Tämän voi tietenkin ajatella olevan kunkin yksittäisen projektin asia, mutta tämä lähestymistapa ei luo ihmisille lämmintä pörröistä tunnetta siitä, että heidän rahansa menevät sinne minne niiden kuuluisikin mennä. Tämä tulee haittaamaan lahjoitusten yleistymistä sekä ylipäänsä systeemin tulemista käyttöön.
Voihan tuon systeemin referenssi-implementaatioon vaikka hard-koodata sisään lahjoitusosoitteet, mutta viime kädessä käyttäjä on kuitenkin distron armoilla, jos systeemi oikeasti toimii ilman keskitettyä hallintoa. Kuitenkin jos ilmenisi, että jokin distro sumuttaa käyttäjiä, seuraisi siitä melkoisesti negatiivista julkisuutta. Täten uskoisin että omavalvonta toimii riittävän hyvin.
Suunnitelma ottaa hyvin vähän kantaa käytännön järjestelyihin, joilla minimoidaan rahan meneminen huijaritahoille ja/tai oikealle taholle, mutta päätyvän käytetyksi tavoilla jotka eivät edistä ohjelmistoprojektin kehitystä.
Se, miten lahjoitusten vastaanottaja käyttää lahjoitetut varat, on nykyiselläänkin kunkin projektin omalla vastuulla, eikä tämä konsepti tuo siihen muutosta. Kuitenkin kuka tahansa voi tarkistaa kuinka paljon mikäkin projekti on saanut lahjoituksia, mikä olisi uutta bitcoinin ansiosta. Jos näyttää siltä, että vastaanottaja huvittelee rahoilla eikä käytä niitä ohjelmiston parantamiseen, voi kuka tahansa forkata ohjelman ja myydä parempana (teknisesti tai eettisesti) versiona distroille. Näin siis systeemi kannustaisi käyttämään lahjoitukset mahdollisimman tehokkaasti, ettei joku muu ota paikkaa.
Systeemiin tarvisi kiinteästi mukaan jotain, jonka avulla jokainen lahjoittaja voi halutessaan vaikuttaa jossain määrin siihen miten hänen lahjoitustaan käytetään. Tämä tarkoittaa siis myös sitä, että lahjoittaja voi myös katsoa mille projektille lahjoitus on menossa ja millä perusteilla systeemi on ne allokoinut sekä mahdollisuus muokata allokointeja.
Tässä tasapainoillaan helppokäyttöisyyden ja toiminnallisuuden välillä. Varmaan toimisi parhaiten niin, että oletuksena lahjoitus jakaantuu tasaisesti, mutta halutessaan käyttäjä voi ruksata pois/päälle haluamansa osoitteet. Tässäkin tapauksessa oletusasetus on loppupeleissä distron vastuulla, ja halutessaan he voivat korottaa itselleen tulevaa osuutta oletusasetuksissa.
Se, että rahat menevät oikeille tahoille, voidaan jollain tasolla varmentaa salauksia käyttämällä.
Loppupeleissä distrot voivat manipuloida osoitteita, mutta se tulisi ilmi aika nopeasti, koska lahoitusosoitteet ja kaikki siirrot ovat julkisia. Tässä taas näkyy kuinka hyvä bitcoin olisi tähän käyttöön. Referenssi-implementaatiossa osoitteet varmaan haettaisiin kunkin projektin julkisesta reposta, ellei sitä ole leivottu mukaan itse softaan, vaikkapa .conf-tiedostoon tai README-tiedostoon. Bitshares olisi mukava siinä mielessä, että osoitteet voivat olla projektia hyvin kuvaavia aliaksia, kuten "linux-kernel".

Luin idean 2 kertaa. Ekalla kerralla pikaisesti ilman ajatusta ja en tajunnut oikein mistä on kyse. Toisella kerralla luulen keksineeni, että kyse on erilaisten projektien tukemisesta bitcoineilla? No oli miten oli niin sen ymmärsin.

Eli tarvitsee ladata siis ohjelma koneelle että voisi lahjoittaa tai se voi tulla jonkun muun ilmaisohjelmiston kylkiäisenä. Joka pyytää jossain vaiheessa ostamaan bitcoineja haluamallaan summalla ei siis tarvitse kumminkaan ostaa jos ei kiinnosta. Ostamisen jälkeen voi sitten itse ilmeisesti valita kohteita tai aiheita joita haluaa tukea. Ensi alkuun kohteet taitaa liittyä lähinnä tietotekniikkaan kuten nyt ohjelmistoihin, joita erinäiset ihmiset ja tahot kehittää kaikkien vapaaseen käyttöön. Kuten nyt vaikka Linux. Ja järjestelmä pyrkii jakamaan lahjoituksia, niin tosiaan miten? Meneekö lahjoitukset tasamääräsinä haluttuihin kohteisiin vai voiko esim. Lahjoittaja määritellä prosenttiosuuksia miten annettu lahjoitus jakautuu eri tahojen kesken?

Niin ja voiko siis tulevaisuudessa tulla kohteita, kuten vaikka metsän istutuksen uuden istutustavan mahdollistavan koneen kehittämiseen? Jota joku metsuri hitsailee autotallissaan kasaan vapaa-ajallaan ja tuottaa tästä myös esittelymateriaalia internettiin videoina, kuvina tekstinä ja ohjeina miten tuon systeemin voisi kuka vaan tehdä halutessaan tai haluaa vain kertoa miten projekti etenee. Koska oletan, että lahjoituksia tuskin tulisi jos ei kertoisi projektistaan mitään.

Tuo kone saattaa tietty tarvita jotain ohjelmistoa, elektroniikka yms. Jota joku asiasta innostunut taho saattaisi tarjota tähän koneeseen. Ja tämä taho voi alkaa tekemään yhteistyötä tämän tahon kanssa ja ehkä myös alkaa saamaan lahjoituksia joilla projektia saa eteenpäin.

Voisiko tuo idea edetä myös noin?

Tuollainen ohjelmistohan voi myös mainostaa erilaisia projekteja mistä käyttäjät on kiinnostuneet ja mitä on meneillään. Eli silloinhan lahjoitusvaihtoehdot ja lahjoittaja määrä voi räjähtää käsiin, koska projekteja voi olla ruuanlaitosta, leipomisesta, auton virittämisestä, työkoneiden kehittämisestä vaikka älyvaatteisiin jne. Ja kaikkia näitä voisi mainostaa niistä kiinnostuneille.

Näin ollen tämä lahjoitusidea voi toimia esimerkiksi yhtenä erilaisten ideoiden käyntiin laittajana. Joita esimerkiksi https://www.avainklubi.fi/ sivusto on keräillyt oliko nyt noin 2 vuoden ajan. Tuolla sivustolla on vain minusta se ongelma, että ideoita kyllä on. Ja joukossa varmasti huonoja mutta varmaan muutama hyväkin. Mutta ei niitä kukaan yksittäinen ihminen taida motivoitua tekemään. Ehkä siksi että ei tiloja eikä mahdollisuuksiakaan tai aikaa tehdä mitään vaikka kiinnostaisikin. Sekin pitäisi jotenkin Suomessa ratkaista, mutta se onkin jo toinen asia…

Mutta voisiko tämä grati.fi ja bitcoin olla yksi ratkaisu tuohonkin ongelmaan tulevaisuudessa? Ainakin se voisi olla yksi hieno keino aktivoida ruohojuuritasoa kokeilemaan kaikenlaista jos sitten edes tulisi edes 1/1000 osa Nokia Suomeen. Ja ehkä jostain ideasta voi tulla 1/100 osa Nokia tai enemmänkin.

Ja http://www.tuotevayla.fi/ saattaisi olla kiinnostunut tuollaisesta systeemistä sehän kertoisi jo paljon esim. jonkun idean toimivuudesta jos lahjoituksia alkaisi kertymään jollekin idealle.

Ja ehkä jopa valtio tai ainakin erilaiset firmat saattaa tukea julkisia projekteja tuon systeemin kautta ilman turhia byrokraatteja ja virkamiesarmeijoita. Vai voisiko tuo mennä näin?

Itseä tosin tuo koneelle ladattava ohjelmisto vähän arvelluttaa, että innostuuko sitä kukaan käyttämään. Kun itseä pankkiautomaatilla olevat lahjoitustoiminnotkaan ei ole vielä innostaneet toimimaan.

Kiitos linkeistä ja ajatuksista @jbca! Ymmärsit väärin ajatukseni, mikä varmaankin johtuu siitä, että olen huono tulostamaan niitä kirjallisesti tai sanallisesti. Ei haittaa, koska ideat poikivat ideoita.
En ollut ajatellut tuosta systeemistä alkurahoitus-juttua, vaikkakaan en tyrmää ajatusta oikopäätä. Alkusysäyksen saamiseen sopii paremmin online-palvelu, ja sellaisia on kickstarter ja indiegogo, sekä bitcoin puolella counterparty, swarm, NXT, ja taisi olla muutama muukin. Ehkä se on mitä ajattelit.

grati.fin tarkoituksena olisi tukea jo-olemassa-olevia ohjelmistoja, joiden kehittämiseen voi olla vaikea löytää resursseja, varsinkin jos tarjolla on vain hyvää mieltä ja boonus pisteitä FOSS-piireissä. Ohjelmat siis ovat jo olemassa, mutta niiden on vaikea löytää rahaa ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen, mistä seuraa tietoturva-aukkoja (heartbleed hyvä esimerkki) ja muita bugeja. Joskus käy niin, että projekti jämähtää lopullisesti ja kuolee pois, kun kehittäjien pitää hankkia leipänsä muualla. Isoilla tai muuten näkyvillä projekteilla tätä ongelmaa on vähemmän, mutta heitäkään tuskin haittaa pieni lisätulo.

Pointti siihen liittyen, että olisi luettelo, johon voisi määritellä kuinka monta prosenttia lahjoituksista menee mihinkin: Linux-distrossa on tuhansia ohjelmia, joista todella moni on yksittäisen tahon tai henkilön varassa. Se, että kaikki ne saavat automaattisesti pienen siivun lahjoituksesta, on itse tarkoitus. Ja se, että systeemi on niin helppo ja nopea käyttää kuin mahdollista on avain sille, että sitä ylenpäätänsä tulee käytettyä. Ehdotukseni mukaan kaikki toimisi automaattisesti, paitsi lompakon lataaminen, joka sekin olisi tehty niin suoraviivaiseksi kuin mahdollista. Siihenkin voisi kehittää jonkin kuukausittaisen sitoumuksen, joka lataantuisi automaattisesti.

Toivottavasti selvensi. Kiitos joka tapauksessa ääneen ajattelemisesta. Pistän pointtisi korvan taakse.

Käytän Linuxia. Ok.

Linuxissa on paljon ohjelmia valittavana. Ok.

Pitäisikö minun maksaa niiden kaikkien käytöstä, vaikka käytän vain 1% tarjonnasta?

Ei se Mac taikka Windows-maailmassakaan niin mene.

[quote=“Koppimopo, post:10, topic:2489”]Käytän Linuxia. Ok.

Linuxissa on paljon ohjelmia valittavana. Ok.

Pitäisikö minun maksaa niiden kaikkien käytöstä, vaikka käytän vain 1% tarjonnasta?

Ei se Mac taikka Windows-maailmassakaan niin mene.[/quote]
Summa jakautuisi ainoastaan niille “ohjelmistoille” jotka ovat asennettuna, eikä koko distron tarjonnalle. Maksaminen perustuisi tietenkin vapaaehtoisuuteen, toisin kuin tyypillisten windows ja mac ohjelmien suhteen.

Tämä hyvä.

Pakko kysyä oman mielipiteen takia, että onko kenelläkään edes ajatusta asentaa itse tälläistä donate ohjelmistoa koneellensa jos sellainen luotaisiin? En siis missään nimessä halua tuollaista softaa asentaa omalle kooneelle varsinkaan jos sen levitykseen käytetään bundlewarea ja ohjelma itse olisi itse lähes adwarea.

Hyvin se on tähänkin astin toiminut itse rahoittamalla niitä projekteja joiden kokee olevan sen tarpeessa ja suurten/tärkeiden ongelmien noustessa esille varsinkin open source puolella tulee hyvin äkkiä korjattua ilman rahoitustakin. OpenSSL:llään on nyt tuon heartbleedin jälkeen sysätty paljon rahaa. Jos OpenSSL ei olisi tärkeä projekti siihen ei suuret yhtiöt pistäisi rahojaan ja projekti annettaisiin kuolla.

Hearthbleed, Shellshock ja Ghost on hyviä esimerkkejä bugeista joita on mahdollisesti tärkeissä ohjelmissa joissa resurssit vähissä, mutta näiden bugien korjaamiseen herää lähes koko maailma kun ongelma löytyy ja se korjataan lähes heti ja sen mahdollistaa vapaa lähdekoodi. Tämä ei ole mahdollista proprietary ohjelmistoissa joissa on usein hyvin paljonkin resursseja. Todennäköisesti kun kuulit Hearthbleedistä, Shellshockista tai Ghostista sinulla oli käyttämässäsi distrossa korjattu versio asennettavaksi. Näin minulle juuri kävi Ghostin kanssa vaikka kuulin asiasta hyvin nopeasti twitterissä.

Siis se, että open source kehittäjät taistelevat itse omasta rahoituksesta on yksi osa tätä suurta ekosysteemiä ja moni yhdenmiehen projekti saattaa jopa kieltäytyä vastaanottamasta rahoitusta.

[quote=“Mussukka, post:13, topic:2489”]Pakko kysyä oman mielipiteen takia, että onko kenelläkään edes ajatusta asentaa itse tälläistä donate ohjelmistoa koneellensa jos sellainen luotaisiin? En siis missään nimessä halua tuollaista softaa asentaa omalle kooneelle varsinkaan jos sen levitykseen käytetään bundlewarea ja ohjelma itse olisi itse lähes adwarea.

Hyvin se on tähänkin astin toiminut itse rahoittamalla niitä projekteja joiden kokee olevan sen tarpeessa ja suurten/tärkeiden ongelmien noustessa esille varsinkin open source puolella tulee hyvin äkkiä korjattua ilman rahoitustakin. OpenSSL:llään on nyt tuon heartbleedin jälkeen sysätty paljon rahaa. Jos OpenSSL ei olisi tärkeä projekti siihen ei suuret yhtiöt pistäisi rahojaan ja projekti annettaisiin kuolla.

Hearthbleed, Shellshock ja Ghost on hyviä esimerkkejä bugeista joita on mahdollisesti tärkeissä ohjelmissa joissa resurssit vähissä, mutta näiden bugien korjaamiseen herää lähes koko maailma kun ongelma löytyy ja se korjataan lähes heti ja sen mahdollistaa vapaa lähdekoodi. Tämä ei ole mahdollista proprietary ohjelmistoissa joissa on usein hyvin paljonkin resursseja. Todennäköisesti kun kuulit Hearthbleedistä, Shellshockista tai Ghostista sinulla oli käyttämässäsi distrossa korjattu versio asennettavaksi. Näin minulle juuri kävi Ghostin kanssa vaikka kuulin asiasta hyvin nopeasti twitterissä.

Siis se, että open source kehittäjät taistelevat itse omasta rahoituksesta on yksi osa tätä suurta ekosysteemiä ja moni yhdenmiehen projekti saattaa jopa kieltäytyä vastaanottamasta rahoitusta.[/quote]
Käytännön koe kertoisi totuuden. Jos hyvin käy, niin jokin pienempi distro kokeilee konseptia ensin. Siitä näkisi karkoittaako lahjoitusmahdollisuus käyttäjät, vai auttaako se distroa menestymään. Bundleware ja adware -termejä käyttäisin mieluummin liittyen ohjelmiin, jotka ovat ilmaisia mutta eivät avointa lähdekoodia. Muutenhan linux-distrot on luettava bundlewareksi koska niissä tulee mukaan pelejä ja muita ei-toivottuja ohjelmia.

Niin epämiellyttävää kuin se onkin, niin veikkaan että Libreofficen, Ubuntun ja ElementaryOS:n lataussivulla oleva lahjoitusnappi (joka vetoaa ihmisten oikeudentajuun) kerää paljon enemmän lahjoituksia kuin jossain piilossa oleva lahjoitusmahdollisuus. Jos jollekin ihmiselle tuntuu huonolta valita “en halua lahjoittaa mitään”, kertoo se mielestäni sen, että kyseinen ihminen toimii vastoin omaa oikeudentajuaan. Hän käyttää hyväksi toisten työtä antamatta mitään vastineeksi. Tarvitseeko open-source ekosysteemi tällaisia käyttäjiä? Mielestäni ei. Heistä ei ole todennäköisesti muutakaan hyötyä. Niinpä en näe mitään vaaraa siinä, että jokin distro menettää sellaiset käyttäjät ja säilyttää vain ne, joilla on jotain annettavaa ja jotka ovat yhteisvastuullisia.

Hearthbleed, Shellshock ja Ghost on hyviä esimerkkejä bugeista jotka olisi ehkä voitu välttää paremmalla, tasaisella tulovirralla. Sitten on ongelmia, jotka eivät ole nouseet julkisuuteen ja keränneet suuria rahasummia, kuten esimerkiksi Thunderbirdin jämähtänyt kehitys.
Epäilen että kukaan kehittäjä tykkäisi taistella rahasta. Jos taas joku kieltäytyy rahasta, niin se ei muita haittaa koska heille jää enemmän. Myös parempien rahoitusmallien kehittäminen on osa tätä suurta ekosysteemiä.

Harkitsen koittaa josko saisi joukkorahoitusta Swarmin kautta. Olisikohan joku halukas lähtemään mukaan kehittämään projektia? Kaikki mahdollinen apu kelpaa:

[ul][li]Raamien kehittäminen projektille[/li]
[li]Nimen laittaminen listaan[/li]
[li]Ohjelmoiminen maksusta tai ilmaiseksi[/li]
[li]Nettisivun tekeminen[/li]
[li]Keskusteluun osallistuminen[/li][/ul]

Projekti on yhteishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon, eli en ota itse penniäkään.