Löysin tällaiset artikkelit, joissa kerrotaan viimeisimmistä läpimurroista pitkojen käyttöön otosta:
Hienoja juttuja, mutta mikä mahtaa olla ihmisten todellinen käyttöprosentti… Onko joku löytänyt jotain tilastoja, että onko noissa maksettu jo oikeasti pitkoilla ja minkä verran?
MIksi käyttäisin pitkoa enkä euroja? Jokainen pitkon realisointi on ilmoitettava verottajalle ja laskettava voitto tai tappio!
Tämä on puhtaasti sijoitusinstrumentti johtuen verotuksesta…
Lue kirjoja, siinä on aina se 2 kerran veloitus mahdollisuus bitcoin tililtä.
Joo, tällä tavalla on kyllä tehokkaasti onnistuttu tekemään kryptot käyttökelvottomiksi maksuvälineinä.
Olen ostanut 3 tonnin MacBook Pro:n BCH:lla ja ilmoittanut siitä verottajalle asiaankuuluvasti, mutta mitään kahvikuppeja en viitsisi lähteä ostamaan kun veroilmoituksen tekemisestä tulisi painajaismaista.
Eikös tilanne ole hieman muuttunut KHO:n päätöksen jälkeen. Omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1.000 euroa.
Käyttö maksamiseen on myös hyvä tapa tukea bitcoin-talouden toimintaa ja arvonkehitystä. Myyjä ei ole myöskään rahanpesun suhteen ilmoitusvelvollinen, joten byrokratiavaatimukset ovat väheisemmät kuin vaihdettaessa coinit euroiksi pankkitilille.
“siinä on aina se 2 kerran veloitus mahdollisuus bitcoin tililtä.”
Ei ole. Bitcoin sopisi mm. verkkomaksamiseen hyvin, koska tällaisia riskejä ei ole.
Joo mutta 1000e vuodessa tulee helposti täyteen. Eipä noita montakaan maata taida olla (ainakaan länsimaissa) joissa olisi fiksua käyttää kryptoja maksamiseen, Saksassa taisi tosin olla niin että vuoden tai kahden omistamisen jälkeen sai verotta käyttää. Mutta muuten enimmässä osassa maita kryptot lähinnä sijoitusinstrumentteja ja tulevat jatkossakin olemaan ellei verolinjaukset muutu.
Sijoittajien kannattaisi käyttää kryptoja myös maksamiseen, koska silloin niiden asema olisi vahvempi. Ulkopuolisen silmissä kryptot vaikuttavat hyödyttömiltä jos niitä vaihdetaan vain euroihin ja takaisin. Ja tosiaan kryptoja maksuvälineenä käytettäessä asiakas on myös juridisesti paremmassa tilanteessa, koska kauppias ei ole pankkien tapaan rahanpesuilmoitusvelvollinen, eikä ilmoitusvelvollisten joukkoa voi rajattomasti kasvattaa. Ainakin omasta mielestäni kryptojen arvon kannalta on tärkeää, että kaikkia lohkoketjussa olevia coineja voi vapaasti käyttää.
Voisi myös kuvitella ohjelman, joka nappia painamalla formatoi ostokset suurimmista verkkokaupoista verottajan haluamaan muotoon. Ensin tarvittaisiin kuitenkin kryptojen laajempaa käyttöä maksamiseen.
Suomessa verottaja ainakin viime vuonna ohjeisti jättämään yksittäisten kauppojen erittelyn pois. Toki niistäkin pitäisi luettelo säilyttää, mikä on tosiaan turhan vaivalloista. Kätevintä on jos on vain muutama suurempi kauppa, jonka on maksanut kryptoilla. Samalla tulee tuettua sitä, että kryptotalous ei ole riippuvainen pankeista.
Varo! Voi mennä maksu kahteen kertaan. Itse olen käyttänyt jenkki dollaria tai euroa.
Olen samaa mieltä, että olisi hienoa jos kryptoja käytettäisiin enemmän maksamiseen, koska se veisi pohjaa väitteiltä, että kryptot ovat vain digitaalisia tulppaaneja joilla ei ole muuta käyttöä kuin myydä suuremmalle hölmölle entistä korkeampaan hintaan.
Mutta en vaan kertakaikkiaan jaksa alkaa pitää kirjaa jokaisesta ostoksesta, joten mikäli verottajan tulkinnat eivät tältä osin muutu (enkä usko niiden muuttuvan), niin synkät ovat näkymät.
Toivottavasti edes joissain muissa järki voittaisi tässä asiassa. Suomen suhteen olen kovin skeptinen…
Omegalla ja Amidalla kieltämättä pointti. BItcoineja minulla ollut jo vuosia mutten koskaan ole ostanut niillä mitään koska koko idea on tuntunut aivan totaalisen typerältä verotuksen vuoksi. Ehkä kuitenkin mainituista syistä johtuen voisi harkita bitcoinien käyttöä maksamiseenkin kun seuraavan kerran niitä kotiuttelee eli kun joulukuussa 2018 alkaneen uuden syklin seuraava kurssihuippu saavutetaan loppuvuodesta 2021. Mutta kahvilamaksut kyllä unohdan, en todellakaan rupea laskeskelemaan kymmenien kahvikuppiostosten voittoj… Ehkä muutama vähän kahvikuppia isompi ostos tuhannen euron puitteissa voisi tulla kysymykseen. Vaikkapa jokin matka? Mutta eikös Air Baltic ole ainoa lentoyhtiö joka hyväksyy bitcoin-maksut? Ja siitä on saanut lukea paljon pahaa:
Tai:
https://bitcointalk.org/index.php?topic=1106596.0
Tuollaiset jutut eivät kyllä rohkaise ostamaan matkoja bitcoineilla. Menettää vain rahansa eikä saa mitään vastineeksi…
Minä käytin aikaisemmin Expediaa hotellivarauksiin, ja se toimi ihan hyvin, mutta eivät kai hyväksy bitcoineja enää.
Redditin mukaan bitcoineja hyväksyviä matkasivustoja ovat mm. Destinia, CheapAir ja Travala. En ole käyttänyt, joten en tiedä toimivatko hyvin. En erityisesti odottaisi mitään ongelmia.
CheapAir.comissa voi maksaa lentolippuja ja hotelleja BTC:llä, BCH:lla, LTC:lla ja ETH:llä. Olen käyttänyt ja ollut tyytyväinen.
Näissä isommissa ostoksissa veroilmoitusvelvollisuus ei haittaa niin paljon.
Taisin olla väärässä. Onko tämä se uusi laki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190572 ?
" 4) virtuaalivaluutan vaihtopalvelulla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka liike- tai ammattitoimintana:
b) vaihtaa virtuaalivaluuttaa palveluna muuksi hyödykkeeksi tai muun hyödykkeen virtuaalivaluutaksi;"
Onko tästä jossain keskustelua? Eli kryptoja voi Suomessa vaihtaa euroiksi ja takaisin, muu käyttö on käytännössä estettu lainsäädännöllä?
Uusi laki ei koske virtuaalivaluuttaa maksuvälineenä hyväksyviä henkilöitä tai kauppiaita. Siitä on erikseen kysytty fivalta. Se koskee vaihtopalveluita ja (custodial) lompakkotarjoajia.
Hyvä jos näin on. Tuo määritelmä on aika epäselvä.
Yritys 1 myy kultaa, ottaa bitcoineja maksuksi. Yritys 2 vaihtaa kultaa bitcoineiksi. Yritys 3 tekee molempia.
Mitkä näistä ovat rekisteröintivelvollisia?
Onko määritelmä
“vaihtaa virtuaalivaluuttaa palveluna muuksi hyödykkeeksi tai muun hyödykkeen virtuaalivaluutaksi”
luettava
“vaihtaa virtuaalivaluuttaa palveluna muuksi hyödykkeeksi JA muun hyödykkeen virtuaalivaluutaksi”
Eli normaali kauppias ei kuulu tuohon määritelmään koska ei tee molempia?
Oman arvioni mukaan näistä yrityksesimerkeistä vain yritys 1 ei kuulu lain piiriin varmasti. Sekä 2 että 3 saattavat kuulua.
Kohdassa
“a) vaihtaa virtuaalivaluuttaa palveluna lailliseksi maksuvälineeksi tai toiseksi virtuaalivaluutaksi;”
Eurojen vaihto kryptoiksi ei ole mukana määritelmässä, mutta onkohan tarkoituksella? Tästä voisi ottaa esimerkkinä R-kioskit, jotka nytkin myyvät erilaisia rahanarvoisia koodeja, mutta eivät varmasti halua sekaantua mihinkään rahanpesulainsäädäntöön liittyvään. Voisiko R-kioski myydä bitcoineja?
Onko Fiva kommentoinut asiaa lain julkistuksen jälkeen? Voihan laissa olla kauppiaiden rekisteröitymispakko vaikka olisi aikaisemmin sanottu että ei ole. On myös aika ongelmallista jos lakia joutuu tulkitsemaan eri tavalla kuin mitä siinä lukee.
Fivan kommentti tähän asiaan oli sitä luokkaa että he pitävät asiaa huvittavana että netissä pyörii “salaliittoteorioita” (tää muistaakseni oli se termi jota he käyttivät) siitä että kauppiaat kuuluis tän alle. Ei oo kuulemma tarkoitettu niin. Tää on siis ihan selkee keissi. Tästä oli keskustelua Fivan järjestämässä tilaisuudessa.
Määritelmät ja teksti voivat ja ehkä ovatkin vähän epäselviä ja niihin toivottavasti tulee jotain viilausta vielä.
Jotta bitcoin yleistyisi maksuvälineenä, AINAKIN seuraavien ehtojen tulisi täyttyä:
Kumpikin ylläolevista kohdista on tällä hetkellä kovin nihkeästi toteutunut. Mutta vaikka nuo kaksi kohtaa olisivat täysin toteutuneet, tarvitaan vielä kolmas kohta:
3) Bitcoinin tulee olla teknisesti valmis siihen että sitä käytetään laajalti maksuvälineenä. Vielä se ei skaalaudu ja valitettavasti raportit salamaverkkojen nykytilasta ovat synkkää luettavaa:
Viimeiset kolme vuotta ollut “tulossa 18 kuukauden päästä” ja nyt lienee selvää että ei ole tulossa ainakaan 18 kuukauteen, hyvä jos koskaan. Tarkoitan nyt suurille massoille toimivia ratkaisuja enkä nörttien hiekkalaatikkoratkaisuja.
No, henkilökohtaisesti en näe tässä mitään katastrofia. Bitcoinin ei minusta tarvitse olla toimiva maksuvälineenä, riittää että se toimii digitaalisena kultana. Kysyn silti että eikö tosiaan ole muita skaalautuvuusvaihtoehtoja mietitty kuin vain lohkokoon suurentamista ja salamaverkkoja? Suuremmille lohkoille on jo omat kolikkonsa joten se on ehkä turha polku. Mutta onko järkeä hakata päätä seinään salamaverkkojen kanssa vuosikausia kun valmista ei vain näytä tulevan? Eikö ole muita vaihtoehtoja olemassa kuin nämä kaksi?