Bitcoin / Blockchain - onko avointa dataa?

Yleinen keskustelu
#1

Näkemyksiä kaivataan. Onko Bitcoin / Blockchain avointa dataa? Millä perusteilla kyllä tai ei?

#2

Julkiseen lohkoketjuun perustuvat järjestelmät kuten Bitcoin, ovat kyllä mielestäni varsin avointa dataa. Kaikki siirrot ovat täysin julkisia. Ei se data juuri avoimemmaksi voi mennä.

1 tykkäys
#3

Hmm. Mulla on semmonen käsitys, että aikanaan Satoshi Nakamoto nimellä on tehty algoritmi <- koodia, jonka jokainen voi tänäkin päivänä lukea + kopioida elikkäs suht avoina.
Tämä algoritmi on niin hieno, että kun sitä käyttää, se hyväksyy vaan omaa algoritmiä käyttävät. elikkäs vaikka koodi on tiedossa, jos yrittää huijata algoritmiä, algoritmi ei sitä hyväksy. Suosittelen kokeilemaan, jos onnistut tienaat n. 18 miljardia dollaria elikkäs aika moni on saattanut kokeilla siinä onnistumatta… :wink:

Kaikki siirrot on avoimesti luettavissa vakkapa Blockchain.info sivulta, tai voit alkaa maineriksi jolloin joudut lataamaan koko historian koneellesi. Ilmeisesti ei edes kovin montaa gigaa (alle 100? tjms, ei merkitystä). Juju on toki siinä että, vaikka näet kaikki siirrot, sinulla ei ole hajuakaan kuka ne on tehnyt ja miksi.

Tästä päästään siihen, että jos joku väittää että “tillä on rahaa” / “lompakossa on coineja” vastaus pankkimaailmassa tulee sittä että olen pankki ja luota minuun kun sanon että tilillä on rahaa. Lohkoketjussa vastaus tulee sittä että siirrot näkyvät, eli lompakossa on coineja koska ne tulivat tästä lompakosta tänä hetkenä. Ja mistä ne tuli sinne? kaikki siirrot on backtrakättävissä aina louhimiseen asti. Eli suht luotettavaa.

Näillä perusteilla sanoisin että riittää minulle vastaukseksi avointa dataa, ja itse luotan :wink:
suosittelen omistamaan!

Suosittelen lämpimästi denarium coinien hankkimista jos vaan haluaa ostaa Bitcoineja ja tarkoituksena myydä(tai käyttää rahana) joskus kaukana tulevaisuudessa.

1 tykkäys
#4

Samoin päädyttiin sille kannalle omissa piireissä, että ovat avointa dataa.

Avoimen datan määritelmät vaihtelevat jonkun verran. Tyypillisiä kriteerejä ovat usein:

  • saavutettavuus eli että informaatio on saatavilla verkossa 24/7 ilman että joutuu rekisteröitymään tai pyytämään tiedon julkaisijalta, ihmiseltä tai koneelta käyttölupaa.

  • koneluettavuus: informaatio on digitaalista, jossakin rakenteellisessa muodossa – usein pdf-formaattia ei pidetä hyvänä koneluettavana formaattina. Palaute on aika murskaavaa varsinkin jos joku julkaisee numerotaulukoita pdf:nä ja erehtyy viittaamaan niihin avoimena datana.

  • maksuttomuus

  • sitten tuleekin hieman koulukuntaeroja sisältävä kriteeri. Vapaa tai luvanvarainen käytettävyys. Toisten mukaan avoimen datan määritelmään kuuluu se, että dataa saa käyttää vapaasti, kuka tahansa, mihin tahansa, miten tahansa. Jotkut voivat hyväksyä rajoituksen tai vaatimuksen että käyttön-ja-uudelleenjulkaisulta voidaan edellyttää lähteeseen viittaamista (attribuointi kuten tieteessä tai osittain journalismissa) ja sallivan lisenssin tartuttaminen --share alike. Toinen koulukunta se sijaan käsittää avoimen datan niin että se on lisensoitu jollakin käyttöehdolla, olkoonkin sitten Creative Commons 0 tai Creative Commons-BY-SA. Koulukuntaero käsitteenmäärittelyssä ei välttämättä ole käytännöllisesti merkittävä tai iso, mutta ajatuksen tasolla ero on siinä, että onko se vapaasti käytettävissä sen vuoksi, ettei kukaan estä tosiasiassa sen käyttämistä (esimerkiksi jos ketään ei voisi vähempää kiinnostaa) vai sen vuoksi, että joku ikään kuin takaa sinulle oikeuden käyttää sitä, antaa luvan siihen.

Bitcoinin tapauksessa käsittääkseni koodi on alunperin MIT-lisensoitu, mutta dataan ei, käsittääkseni, ole otettu kantaa. Se vain on lähtöjään, alkujaan, luonnostaan avointa, ilman, että kukaan sen enempää lisensoi sitä milläään sallivalla lisenssillä.

Toki kuka tahansa voi varmaan ottaa saman ohjelmiston ja tehdä jonkun yrityksen yksitysen suljetun blockchain-toteutuksen ja lisensoida datansa miten haluaa.

1 tykkäys